Saksan merkittävä taloussuunnan muutos on saanut sinetin, kun maan 16 osavaltiosta koostuva liittoneuvosto hyväksyi perjantaina pääpuolueiden tekemän sopimuksen, jonka liittopäivät aiemmin hyväksyi.
Liittoneuvosto hyväksyi kahden kolmasosan enemmistöllä kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien liittopäivillä runnoman sopimuksen. Paketti meni osavaltioista koostuvassa liittoneuvostossa läpi, kun sen hyväksymistä kannatti 53 neuvoston 69 jäsenestä.
Brandenburgin, Saksi-Anhaltin, Thüringenin ja Rheinland-Pfalzin osavaltiot pidättäytyivät äänestämästä. Pidättäytymistä pidetään käytännössä vastustamisena.
Sinetöinnin myötä perustuslakiin vuonna 2009 kirjattu velkajarru ei enää ole hidastaneena maan puolustusmenojen kasvattamiselle. Lisäksi Saksaan luodaan 500 miljardin euron erityisrahasto, josta on tarkoitus seuraavien 12 vuoden aikana tukea infrastruktuuri- ja ilmastoinvestointeja. Tästä potista noin 100 miljardia euroa ohjataan ilmastonsuojeluun ja ilmastotalouden rakenneuudistuksiin.
Myös osavaltiot tulevat hyötymään rahoituspaketista ja se mahdollistaa osavaltioiden velanoton. Perustuslakiin kirjattu velkajarru on tähän mennessä asettanut tiukat rajat puolustusinvestointien lisäksi esimerkiksi väestösuojeluun, tiedusteluun ja kyberturvallisuuteen kohdistettuihin investointeihin. Saksan median mukaan tämä mahdollistaa jopa 44 miljardin euron lainanoton kyseisiin sektoreihin pelkästään tänä vuonna.
Tämän lisäksi osavaltioille virtaa vielä 100 miljardia euroa lisää rahaa, ja osavaltiot saavat ottaa jatkossa velkaa yhteensä 0,35 prosenttia bkt:sta, joka tarkoittaisi tämän vuoden osalta 15 miljardia euroa. Tähän mennessä osavaltioiden velkaraja on käytännössä ollut nolla.
Laki vaatii vielä liittopresidentin allekirjoituksen. Lisäksi useissa osavaltioissa on muutettava osavaltion perustuslakeja osavaltiokohtaisten velkajarrujen höllentämiseksi.
Investointipakettia on tituleerattu jo yleisesti Saksan ”Marshall-suunnitelmaksi” ja ”suojaavaksi sateenvarjoksi”, jolla alamaissa rypevää taloutta saadaan piristettyä.
Marshall-suunnitelmalla viitataan Yhdysvaltain toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan vuosina 1948-52 kohdistamaan jälleenrakennusohjelmaan, joka vastaisi nykyisessä rahanarvossa noin 130 miljardia euroa.
Investointipaketilla olisi merkittävät vaikutukset talouteen. Bloombergin mallinnuksen mukaan kasvu näkyisi ensi vuonna 1,35 prosenttiyksikön lisäyksenä bkt:hen. Koko eurotalouden bkt:hen investointipaketti toisi laskelmien mukaan 0,4 prosenttiyksikön lisäyksen 2026.
Kielin taloustutkimuslaitos on arvioinut, että eurotalouden bkt kasvaisi 0,9-1,5 prosenttia, jos puolustusmenoja kasvatettaisiin 2-3,5 prosenttiin bkt:sta.
– Se on suuri menestys (tulevalle liittokanslerille) Friedrich Merzille. Hän on osoittanut pystyvänsä toimimaan ja teki sen vaikeissa olosuhteissa kokoamalla yhteen tilapäisen liittouman puolueista, joiden kanssa hän oli vasta äskettäin oppositiossa, totesi Göttingenin yliopiston valtiotieteiden professori Andreas Busch Financial Timesille.
Ekonomistit ovat arvioineet, että maan asevoimat tarvitsevat yli 400 miljardia euroa tulevina vuosina.
– Perustuslakimuutos lähettää vahvan signaalin ystäville ja vihollisille, se on signaali maailmalle ja Euroopalle. Saksa ei ole enää puolustuskyvytön. Saksa haluaa enemmän, sanoi Baijerin osavaltion pääministeri Markus Söder.
