Saksassa vaaditaan 40-tuntista työviikkoa

Esitystä perustellaan teollisuuden kilpailukyvyn ja hyvinvointivaltion turvaamisella.
Jalankulkijoita Berliinissä. / Oleksandr Petroniuk
Jalankulkijoita Berliinissä. / Oleksandr Petroniuk
Jalankulkijoita Berliinissä. / Oleksandr Petroniuk
Jalankulkijoita Berliinissä. / Oleksandr Petroniuk

Moottorisahavalmistaja Stihlin hallintoneuvoston puheenjohtaja Nikolas Stihl vaatii Saksaan 40-tuntista työviikkoa ilman, että työajan pidennyksestä maksettaisiin työntekijöille lisää.

Hän esittää vaatimuksensa Euronewsin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa. Stihl perustelee ehdotustaan Saksan kilpailukyvyn heikentymisellä.

– Meillä ei enää ole keskeisiin kilpailijoihimme nähden tuottavuusetua, jolla aiemmin perusteltiin korkeita työvoimakustannuksiamme, hän kirjoittaa.

Yritysjohtaja myöntää vaativansa työntekijöiltä paljon. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää tuotanto Saksassa ja turvata työpaikat.

Työviikon pidentämisen lisäksi Nikolas Stihl esittää, että sairausajan palkkaa maksettaisiin vasta toisesta sairauspäivästä alkaen. Hän luopuisi myös puhelimitse myönnettävistä sairauslomatodistuksista.

Yritysjohtaja haluaa lisätä tehtyjen työtuntien kokonaismäärää kannustamalla ylitöihin ja pidentämällä työuria. Fyysisesti raskaissa ammateissa työurien pidentämisestä pitäisi kuitenkin sallia oikeudenmukaiset poikkeukset.

Työttömien ja osa-aikaisten työntekijöiden työpanosta voisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Saksa tarvitsee myös lisää osaajia ulkomailta. Digitalisaation ja tekoälyn tuottavuushyödyt eivät hänen arvionsa mukaan riitä korvaamaan väestörakenteen muutoksen kielteisiä vaikutuksia.

Yritysjohtaja korostaa, ettei keskustelussa työn määrän lisäämisestä ole kyse työntekijöiden syyttämisestä laiskoiksi.

Poimintoja videosisällöistämme

– Jos haluamme säilyttää vaurautemme ja pitää sosiaalietuudet korkealla tasolla, kansantaloudessa tehtävän työn kokonaismäärän on kasvettava, Stihl kirjoittaa.

Teollisuuden tuotanto hupenee

Nikolas Stihl kuvaa Saksan talouden tilannetta erittäin vakavaksi. Hänen mukaansa maa on menettänyt kahdeksassa vuodessa noin 15 prosenttia teollisuustuotannostaan, ja teollisuudesta katoaa kuukausittain noin 15 000 työpaikkaa.

Teollisen perustan rapautuminen uhkaa sekä vaurautta että hyvinvointivaltiota. Yhdysvaltain tulleista ja geopoliittisista jännitteistä huolimatta Saksan suurimmat esteet ovat Stihlin mukaan kotimaisia: liiallinen sääntely, korkeat energia- ja työvoimakustannukset, ankara verotus sekä koulutus- ja osaamistason heikkeneminen.

Stihlin mielestä Saksan hallituksen suunnittelemat uudistukset eivät riitä nostamaan maata rakenteellisesta kriisistä. Hän vaatii byrokratian vähentämistä, nopeampia lupamenettelyjä ja parempia kannustimia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Työaikavaatimus tulee esiin ennen metalli- ja sähköteollisuuden työehtoneuvotteluja, joiden on Euronewsin mukaan määrä alkaa lokakuussa. Stihl vetoaa hallituskoalitioon ja työmarkkinaosapuoliin, jotta nämä ajaisivat läpi uusia investointeja ja kasvua tukevia uudistuksia.

LUE MYÖS:
Saksassa työttömiä haetaan kotoa töihin (VU 8.8.2026)

Ekonomistien mukaan tulo- ja varallisuuserot ovat Suomessa yhä pieniä.
Lelujätin omistajasuvun sijoitus pelastus- ja terveyspalveluyhtiöön ei ole tuottanut odotetusti.
Teollisuuden uudet tilaukset kasvoivat heinäkuussa lähes 68 prosenttia vuodentakaisesta.
Mainos