Naton syksyn 1983 Able Archer -sotaharjoitusta on pidetty hetkenä, jona maailma oli kenties lähempänä totaalista ydinsotaa kuin koskaan aiemmin. Neuvostoliiton johdon ajattelu silloisista tapahtumista on kuitenkin ollut pitkälti hämärän peitossa. Verkkouutiset kertoi harjoituksesta ja siihen johtaneista tapahtumista muun muassa tässä.
George Washington -yliopiston ylläpitämän National Security Archiven keräämät aiemmin salatut tai tuntemattomat asiakirjat yhdessä amerikkalaisten aikalaispapereiden kanssa paljastavat uskon lännen kaavailemaan ensi iskuun ulottuneen aina Neuvostoliiton politiikan, armeijan ja tiedustelun huipulle asti.
1980-luvun alun kriittisiä aikoja käsitteleviä ensi käden neuvostolähteitä on ollut aiemmin saatavilla vain vähän ja Able Archerin tapaus on ollut lähinnä länsimaisen aineiston varassa. Arkiston paljastamien asiakirjojen kerrotaan tukevan aiempia käsityksiä ja kumoavan syksyn 1983 ydinsodan uhkaa vähätteleviä puheenvuoroja.
Julkaistujen asiakirjojen joukossa on muun muassa Ukrainan KGB-arkistosta löytyneitä KGB:n silloisen johtajan Juri Andropovin salaisia puheita, politbyroon tason varoituksia Naton sota-aikeista vuonna 1983 ja aiemmin luottamukselliseksi merkitty artikkeli Venäjän pääesikunnan sisäisestä Voennaya mysl’ -lehdestä.
Able Archerin läheltä piti -tilanteen jälkeen julkaistussa artikkelissa pohditaan tapahtunutta. Juttu avataan Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinovin heti harjoituksen jälkeen antamalla varoituksella.
”Naton sota-harjoituksia on yhä vaikeampi erottaa todellisesta asevoimien valmistautumisesta hyökkäkseen”, Ustinov totesi marraskuussa 1983.
”Oli vaikeaa havaita ero harjoituskysymysten ratkaisun ja oikean laajamittaisen aggression valmistelun välillä”, artikkelissa todetaan.
Juri Andropovin aiemmin salatut puheet vahvistavat käsitystä siitä, että neuvostojohto todella uskoi lännen kaavailevan ensi-iskua Neuvostoliittoon.
Neuvostoliiton tiedustelun päätehtäväksi asetettiin Andropovin puheiden perusteella jo vuonna 1981 ”sen varmistaminen, etteivät vihollisen ydinasehyökkäyksen valmistelu ja oikean sodan syttyminen jää huomaamatta”.
National Security Archiven mukaan Juri Andropov viittasi puheissaan KGB:n tiedusteluhankkeeseen, joka tunnettiin sittemmin RYaN-lyhenteellä (Raketno-Yadernoe Napadenie, ”äkillinen hyökkäys ydinaseilla”). Sitä tuki nykyvalossa uskomattomalta kuulostava tietokoneohjelma VRYAN, jonka uskottiin voivan ennustaa useiden muuttujien avulla vihollisen ydinsota-aikeita. Verkkouutiset kertoo RYaNista ja VRYAN-ohjelmasta lisää tässä jutussa. Ohjelma oli vähällä ajaa Neuvostoliiton kohtalokkaaseen virhearvioon ja ensi-iskuun ydinaseilla vuonna 1983.
