24.:nnen prikaatin harjoitukset Ukrainan Donetskissa. AFP / LEHTIKUVA / GENYA SAVILOV

Salliiko Donald Trumpin suunnitelma Ukrainan massiivisen aseistamisen?

Valkoisen talon puheenvuoroista voidaan ex-suurlähettilään mielestä erottaa neljä keskeistä elementtiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Presidentti Donald Trumpin viimeaikaiset ristiriitaiset lausunnot Ukrainasta ovat herättäneet laajaa huolta paitsi Kiovassa, myös muissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa.

Niitä voitaisiin Yhdysvaltain entisen Ukrainan-suurlähettilään John Herbstin mukaan pitää jopa täyskäännöksenä suhteessa Trumpin vajaa kuukausi sitten esittämiin näkemyksiin, joissa tämä luonnehti Vladimir Putinia suurimmaksi esteeksi rauhalle ja uhkasi Venäjää entistä kovemmilla pakotteilla.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Herbst kuitenkin muistuttaa Trumpin luvanneen, että Yhdysvallat jatkaa aseapuaan Ukrainalle varmistaakseen, että Venäjän uutta hyökkäystä ei enää voisi tapahtua. Varapresidentti J.D. Vance on samaan aikaan vakuuttanut maansa tukea Ukrainan ”suvereenille itsenäisyydelle” ja olevan valmis lisäpakotteiden asettamiseen ja jopa sotilaallisiin toimiin Venäjän pakottamiseksi rauhaan.

Myös se, että Trump lähetti valtiovarainministerinsä Scott Bessentin Kiovaan neuvottelemaan sopimuksesta, jolla Ukraina luovuttaisi USA:lle oikeuden tiettyihin mineraaleihin vastikkeena saamastaan aseavusta, vaikuttaa Herbstin mielestä lupaavalta. Vaikka sopimusta ei toistaiseksi ole syntynyt, neuvottelut jatkuvat.

– On merkittävää, että vastavuoroisia etuja tavoitteleva Trump näkee mahdollisuuden konkreettiseen bisnes- ja turvallisuushyötyyn sitoutuessaan Ukrainaan ja sen selviytymisen ja suvereniteetin varmistamiseen pitkällä aikavälillä, Herbst sanoo Atlantic Council -ajatushautomon julkaisemassa analyysissa.

Vaikka Trumpin hallinto ei ole julkistanut virallista rauhansuunnitelmaa, yli kahden kuukauden on Herbstin mukaan puhuttu neljästä elementistä nopean ja kestävän rauhan saavuttamiseksi. Niistä kaksi edellyttäisi kompromisseja Ukrainalta: alueellisia myönnytyksiä (ainakin de facto) ja Nato-jäsenyyden lykkäämistä.

Toiset kaksi edellyttäisivät, että Venäjä sallii sekä Ukrainan massiivisen aseistamisen että eurooppalaisten kriisinhallintajoukkojen valvoman puskurivyöhykkeen perustamisen Venäjän ja Ukrainan asevoimien välille. Jos näin toimittaisiin, se auttaisi Herbstin mielestä ennaltaehkäisemään Venäjän uuden hyökkäyksen.

On Herbstin mielestä rohkaisevaa sinänsä, että Münchenin turvallisuuskonferenssissa käytiin sekä julkisesti että kulisseissa vakavaa keskustelua Ukrainaan sijoitettavien eurooppalaisten joukkojen kokoonpanosta.

– Tämä on olennaista, sillä ne joukot olisivat välttämättömiä kestävän rauhan aikaansaamiseksi Trumpin paaluttamissa puitteissa, Herbst toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS