Kokoomuksen kansanedustaja Sari Multalan mielestä pääministeri Sanna Marinin (sd.) väläyttämässä kehysmenettelyn uudistamisessa pitäisi huomioida Suomen velka- ja väestökehitys.
Sanna Marin otti asian esiin tällä viikolla Helsingin Sanomien ja Aalto EE:n Taloudenpuolustuskurssin tentissä. Marinin mukaan ilmastonmuutoksen torjunta tulee vaatimaan suorastaan ”ennätyksellisiä” investointeja julkiseltakin puolelta. Ne tehtäisiin velkarahalla.
Kehyksellä tarkoitetaan hallituskauden alussa sovittua menojen ylärajaa, jonka puitteissa hallitus sitoutuu toimimaan.
– Meidän pitää esittää se kysymys, onko Suomen talouden nykyinen kehysmenettely sellainen, että se mahdollistaa niiden mittavien investointien tekemisen, joita me tarvitsemme seuraavien 10–15 vuoden aikana, Marin totesi tentissä.
Kokoomuksen Sari Multala nostaa esiin alta löytyvän HS:n analyysin. Siinä kerrotaan Marinin viitanneen Hollannin suunnitelmiin ottaa ”erittäin mittavasti” velkaa, joka käytetään ilmastosiirtymään.
Multalan mukaan maat ovat kuitenkin eri tilanteessa velan ja väestökehityksen suhteen.
– 10-15 vuoden velkaantuminen ei välttämättä ole niin suuri ongelma, jos sen jälkeen voitaisiin palata ylijäämäisiin budjetteihin. Näinhän ei ole Suomessa, hän sanoo.
Multala viittaa Twitterissä Elinkeinoelämän johtavan asiantuntijan Jukka Mannisen jakamaan alla näkyvään kuvaan. Suomen ja Hollannin erot ovat siinä pysäyttäviä.
Manninen huomauttaa, että Hollannissa osataan tehdä myös ylijäämäisiä budjetteja ja valtiontalouden alijäämän lasketaan kutistuvan jo vuoteen 2026 mennessä. Suomen tilannekuva on varsin erilainen. Siinä missä Hollannissa on tehty parin viime vuoden ajan ylijäämää, on Suomessa tehty alijäämäisiä budjetteja vuodesta 2009 ja tämä kehitys on myös jatkumassa.
Samaan kiinnittää huomiota Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n tutkija Päivi Puonti. Hänkin huomauttaa Hollannin julkisen talouden lähtevän torjumaan ilmastonmuutosta eri asemasta kuin Suomi. Hän toteaa Twitterissä Hollannin olevan kiinnostava vertailukohta.
– Velkasuhteet kehittyneet samoin. NL velkasuhde pitkään FI korkeampi. Tilanne muuttui 2014. NL vähensi velkaa huomattavasti FI enemmän. Ilmastotoimien vuoksi velkaantuminen ei samanlainen trade-off velkakestävyyden kanssa kuin Suomessa, Puonti avaa.
Hollannin velka on hänen mukaansa supistunut merkittävien julkisen talouden rakenteellisten ylijäämien vuoksi. Puonti on jakanut alla näkyviä kuvaajia, jotka havainnollistavat tilannetta.
Suomen väestökehitystä voidaan lisäksi pitää varsin huolestuttavana.
Tilastokeskuksen elokuun alussa julkaiseman väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2040 20[nbsp]280 alle kouluikäistä (0-6-vuotiasta) lasta vähemmän kuin nyt. 7-15-vuotiaita lapsia on taas vajaan kahdenkymmenen vuoden päästä peräti 102[nbsp]901 vähemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä on taas kasvamassa samalla huomattavasti.
Tilanteesta on soitellut hälytyskelloja esimerkiksi aluetutkija Timo Aro. Hän luonnehti kehitystä tällä viikolla ”väestörakenteen muutostsunamiksi”, joka pyyhkäisee läpi koko palvelurakenteen.
LUE MYÖS:
Nämä luvut pysäyttävät – yhteiskunnassa radikaali muutos
Synkkä kuva Suomesta: Tutkija väläyttää väestökehityksen elokapinaa
Eilisessä puheenjohtajatentissä nousi esille Hollannin velkaantuminen.
Näkyisi tuossa olevan pari pientä eroa Suomen ja Hollannin tilanteen välillä.
Hollannissa…
1) osataan tehdä myös niitä ylijäämäisiä budjetteja.
2) alijäämä kutistuu v. 2026 mennessä pois. pic.twitter.com/VYXCiktYwk— Jukka Manninen (@Jukka_Manninen) October 14, 2021
3/x Hollannin velka supistunut merkittävien julkisen talouden rakenteellisten ylijäämien vuoksi. pic.twitter.com/K1oBO8g156
— Päivi Puonti (@PaiviPuonti) October 15, 2021
Kuten esim Jukka avaa. 10-15 vuoden velkaantuminen ei välttämättä ole niin suuri ongelma, jos sen jälkeen voitaisiin palata ylijäämäisiin budjetteihin. Näinhän ei ole Suomessa. https://t.co/QgfOAKAlIC
— Sari Multala (@SariMultala) October 15, 2021
