EU-maiden johtajat pääsivät viikko sitten sopuun 750 miljardin euron suuruisesta elpymispaketista ja EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä.
– Sanna Marinin (sd.) hallituksen neuvottelutaktiikkaa ei voi pitää erityisen onnistuneena, kun jo lähtiessä kerrottiin, että sovun saaminen on keskeisintä ja olemme ”avoimen rakentavia”, toteaa kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah Puheenvuoro-blogissaan.
– Suomi liepeili miljardien jäsenmaksualennukset saanutta niukkaa maanelikkoa, mutta ei itse niitä tohtinut vaatia. Lisäksi hallitus käytti neuvottelupääomaa oikeusvaltioperiaatteen korostamiseen, vaikka tiedossa oli, että muotoilusta tulee lopulta sellainen, jonka kaikki voivat hyväksyä.
Suomi onnistui pitämään nykyisen tason maatalousrahoissa ja torjumaan niihin esitetyn 400 miljoonan euron leikkauksen sekä säilyttämään Itä- ja Pohjois-Suomen harvanasutuksen tuen ja saamaan siihen 100 miljoonaa euroa.
Essayah korostaa, että elpymisrahastossa ja monivuotisessa rahoituskehyksessä Suomi on kuitenkin miljardien nettomaksaja; elpymisrahastossa 3,4 miljardia euroa ja budjetissa 5,9 miljardia euroa miinuksella.
Hänen mukaansa neuvotteluiden suurin asia on kuitenkin EU-budjetin rahoituksen muuttuminen.
– Nyt ensimmäistä kertaa unionin budjettia rahoitetaan yhteisvelalla, jota käytetään paitsi toimintamenoihin eri politiikkasektoreilla niin myös tulonsiirtoihin jäsenmaille.
Moni on äimistellyt, miten tämä on mahdollista, kun perussopimusten piti estää budjetin rahoittaminen velalla ja no bail out -säännöksen yhteisvelka ylipäätään.
– Neuvoston oikeuspalvelu joutuikin varmaan venyttämään luovuuden uudelle tasolle perustellessaan, ettei kyseessä ole suora budjetin lainoittaminen, kun rahat kiertävät elpymisvälineen kautta.
– Ensin lainamiljardit jaetaan parin seuraavan vuoden aikana avustuksena taloutensa heikosti hoitaneille Etelä-Euroopan maille. Sitten pääsemme seuraavan 40 vuoden ajan maksamaan velkaa takaisin kasvaneina jäsenmaksuina ja uusina EU-veroina. EU:n näkökulmasta monivuotinen rahoituskehys siis muuttaa velatkin saataviksi, Essayah toteaa.
Vastuutonta
EU-ratkaisun puolustajat ovat halunneet alleviivata päätöksen kertaluonteisuutta.
– Portti on kuitenkin nyt avattu yhteiselle lainanotolle. Valittu oikeusperusta on sellainen, johon voidaan jatkossakin vedota uuden talouskriisin koetellessa – ennemmin tai myöhemmin.
Sari Essayahin mukaan on tärkeää, että Euroopan talous kykenee elpymään ja sisämarkkinat toimivat.
– Suomen kaltaiselle viennistä riippuvaiselle maalle se on sanomattakin selvää.
Hänen mielestään kriisin varjolla on kuitenkin vastuutonta lähteä mukaan esityksiin, jotka muuttavat unionin perusluonnetta siitä, mihin EU-jäsenyydessä on aikoinaan sitouduttu.
– Velka-, tulonsiirto- ja verounioni ei vastaa huutoomme toimivista sisämarkkinoista ja turvallisuudesta. Toistuvat ”luovat ratkaisut” perussopimusten rajamailla uhkaavat koko eurooppalaista yhteistyötä ja nakertavat unionin uskottavuutta – jos siitä vielä jotain oli jäljellä.
