Belgian tulliviranomaiset takavarikoivat Antwerpenin satamassa viime vuonna kolme kertaa enemmän kokaiinia kuin Yhdysvaltain raja- ja tulliviranomaiset ottivat haltuun koko Yhdysvalloissa.
Satamasta on tullut Euroopan kokaiinintuonnin pääpaikka. The Washington Post kertoo, että viime vuonna kokaiinia jäi siellä haaviin ennätykselliset yli 116000 kiloa, jonka silti on arvioitu olevan vain jäävuoren huippu. Kontteja liikkuu Antwerpenissa 12 miljoonaa vuodessa.
Belgian tullin päällikkö Kristian Vanderwaeren on todennut, että erityisen suuret takavarikot ovat nostaneet esiin uuden ongelman: viranomaiset eivät aina ole ehtineet tuhota huumeita ennen kuin jengit ovat yrittäneet varastaa niitä takaisin.
Vanderwaeren muistuttaa amerikkalaislehdelle, että Euroopassa ei ole totuttu näkemään väkivaltaisia hyökkäyksiä poliisia ja tullia vastaan. Hän kertoo pelänneensä, että joku työntekijöistä menettää vielä henkensä.
Marraskuussa kolme henkilöä ylitti satama-aidan ja pakotti tullin työntekijät puukoilla uhaten avaamaan takavarikoidun kontin. He tiesivät mitä etsivät, sillä eläinten nahkoihin oli piilotettu kokaiinipaketteja. Osa paikalla olleesta henkilökunnasta teki barrikadin toimistohuoneen ovelle ja soitti poliisit. Hyökkääjät pakenivat ilman huumeita välttääkseen kiinnijäännin.
Antwerpen on Rotterdamin jälkeen suurin satama Euroopassa. Kun hollantilaisviranomaiset tehostivat valvontaansa, salakuljettajat ovat siirtäneet operaatioitaan Belgiaan.
Etenkin loppusyksystä vuodenvaihteen lomakauden lähestyessä kuljetuksia oli niin paljon, että Vanderwaeren kuvasi ilmiötä sataman ”valkoiseksi jouluksi”. Marraskuussa samana päivänä, kun rikolliset tunkeutuivat tullin tiloihin, viranomaiset löysivät Ecuadorista tulleista banaanilaatikoista lähes 7500 kiloa kokaiinia.
Takavarikoitujen aineiden määrä tullin tiloissa on päässyt kasvamaan, sillä siinä missä hollantilaisviranomaiset ovat pikaisesti tuhonneet huumeet, Belgiassa ei ole siihen ollut samaa kapasiteettia. Liigat seuraavat kuljetuksia paikantimilla, joten he näkevät, mikäli lasti ei ole siirtynyt kontista.
– Rikollisjärjestö ei kaihda viranomaisen tiloihin tulemista saadakseen kokaiininsa takaisin, ei, vaikka se merkitsisi virkamiehen tappamista, Vanderwaeren toteaa.
Toisessa tapauksessa Belgian SWAT-tiimin jäsenet rynnäköivät satamaa kohti ajaneeseen maasturiin ja pidättivät seitsemän aseistettua miestä. Poliisi oli saanut vihiä, että miehet olivat matkalla ryöstämään takavarikoitua kokaiinia. Samana päivänä Sierra Leonesta tullut soijajauhokuljetus oli pysäytetty, kun joukossa oli ollut tuhansien kilojen edestä huumeita.
Tuoreimpien hyökkäysten jälkeen Belgian armeija on otettu avuksi vartioimaan tullin kuorma-autoja ja rakennuksia. Vanderwaeren kertoo, että resursseja on myös parannettu niin, että huumelastit voidaan nyt polttaa yhdessä tai kahdessa päivässä. Isojen kuormien hävittäminen kerralla voi hänen mukaansa silti aiheuttaa haasteita.
Viime viikolla Belgian liittovaltion poliisi ratsasi 45 kiinteistöä ja pidätti 22 henkilöä, heidän joukossaan kolme poliisia, epäiltynä huumekauppakytköksistä.
Takavarikot ja kiinniotot eivät kuitenkaan toistaiseksi näytä vaikuttaneen rikollisten bisnekseen. Kokaiinin katukauppahinta on pysynyt varsin vakiona useita vuosia. Tuotanto kasvaa Latinalaisessa Amerikassa, kartellien toiminta kehittyy ja ne rakentavat omia tilojaan huumeiden käsittelylle myös Eurooppaan sekä integroituvat eurooppalaisiin rikollisliigoihin.
Europolin mukaan Euroopan kokaiinin suurin lähde on Ecuadorissa, joka itse käy ankaraa huumesotaa jengejä vastaan. Lähtömaissa on yleistä, että jengit lahjovat tai kiristävät satamatyöntekijöitä mahdollistamaan huumekätköt laillisissa kuljetuksissa.
Belgialaisviranomaiset ovat löytäneet kokaiinia jopa tyhjäksi koverretuista ananaksista. Sitä voidaan myös pestä kankaan joukkoon, jättää se kuivumaan ja prosessoida se takaisin jauheeksi kohdemaassa.
Kontteja voidaan läpivalaista valtavilla röntgenlaitteilla, mutta kymmenien tuhansien konttien tarkastaminen päivittäin ei ole mahdollista, joten huumeita pääsee virtaamaan maahan jatkuvasti.
– Mikäli Rotterdam and Antwerpen tehostavat toimintaansa, [salakuljettajat] löytävät vaihtoehtoiset reitit, sanoo kansainvälisen Rand-tutkimuslaitoksen huumerikollisuuteen perehtynyt tutkija Stijn Hoorens.
