Noin kolmeen sataan kouluun ja päiväkotiin Latviassa tuli vajaat kaksi viikkoa sitten samanaikaisesti pommiuhkaviestejä. Samaa on tapahtunut myös Virossa ja Liettuassa. Venäjänkieliset viestit johtivat koulujen evakuointeihin ja väliaikaisiin sulkemisiin.
Latvian viranomaisten mukaan viestit ovat peräisin ”epäystävällisistä maista” ja niiden tarkoituksena on ruokkia epävakautta ja heikentää ihmisten uskoa instituutioihin. Epäillyn tekijän tai tekijöiden on kerrottu kohdistaneen toimiaan Baltian lisäksi aiemmin myös Yhdysvaltoihin ja Puolaan. Latvian presidentti Edgars Rinkevics on kuvaillut uhkauksia hybridihyökkäykseksi.
– Yhden kerran tapahtuva uhkaus on oma asiansa, mutta jos uhkaus toistuu joka päivä tai joka viikko, siihen alkaa turtua. Silloin tilanteesta voi tulla mahdollisesti hyvinkin vaarallinen, Latvian ulkoministeri Krisjanis Karins sanoo Verkkouutisille Riiassa.
Karinsin mukaan huolena on, että oikeat varoitukset menettävät tehonsa. Hän ei lähde ottamaan suoraan kantaa siihen, kuka kouluviestien takana on. Hän nostaa etusijalle sen, miten tällaiseen reagoidaan.
– Meidän olisi yhteiskuntina parannettava sietokykyämme – ei niin, että meistä tulee immuuneja vaan niin, että yksinkertaisesti tiedämme, miten toimia silloin kuin niiden 99 tyhjän uhkauksen jälkeen tulee se yksi oikea.
Latvian parlamentti hyväksyi syyskuun lopussa uuden version niin sanotusta kansallisen turvallisuuden konseptista. Siinä varoitettiin varsin jyrkästi Venäjän tiedustelupalveluiden aggressiivisesta toiminnasta. Sen todettiin muodostavan ”merkittävän uhan” Naton ja EU:n yhteiselle turvallisuudelle ja Latvian kansalliselle turvallisuudelle.
Onko Latviassa nyt havaittu vaikuttamisoperaatioiden lisääntymistä?
– Kyllä. Emme juuri puhu julkisesti kyberhyökkäyksistä, mutta tällainen on ollut kohonneella tasolla jo kahden vuoden ajan, Krisjanis Karins vastaa.
Hän jatkaa Latvian olevan kyberturvassa silti askeleen edellä hyökkääjiä.
Karins sanoo suoraan, että latvialaisia ”instituutioita” vastaan on hyökätty monin eri tavoin. Tämä on vaatinut puolustusten luomista. Niitä ministeri kuvailee varsin vahvoiksi. Tässä on hänen mukaansa tehty yhteistyötä muun muassa suomalaisten kanssa.
– Kaikki nämä [hyökkäykset] on tarkoitettu ruokkimaan epävakautta ja pelottelemaan ihmisiä sekä saamaan ihmiset haluamaan muutosta politiikkaan, hän kuvailee.
Ulkoministeri varoittaa myös Venäjästä.
– Venäjällä on monia puolia, ja yksi niistä on opportunismi. En usko salaliittoteorioihin ja siihen, että Venäjä kykenisi aina aivan kaikkeen. Venäjällä on kuitenkin kyky ja tahto hyödyntää jokainen eteen tuleva tilaisuus.
Krisjanis Karins palaa koulu-uhkauksiin. Hän pyytää kuvittelemaan, että sähköpostiaallon takana onkin joku täysin Venäjään kytkeytymätön taho.
– Meidän reaktioitamme analysoidaan silti silloinkin hyvin tarkasti. Siellä katsotaan, olisiko tämä sellainen alue, jolla he [venäläiset] haluaisivat tehdä enemmän vai kannattaako kenties tehdäkin jotakin aivan muuta, ministeri varoittaa.
