Eduskunnan suuri valiokunta asettui tänään perjantaina tukemaan hallituksen kantaa EU:n elpymisrahastosta.
Perustuslakivaliokunta piti lausunnossaan komission esitystä ongelmallisena EU:n perussopimuksen näkökulmasta siltä osin, että elpymisrahaston varoista enemmistö myönnettäisiin tukina, eikä lainoina.
Suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) mukaan oikeusoppineiden näkemyksissä on jonkin verran hajontaa asiassa.
– (Suuri) valiokunta totesi, että näissä asioissa laillinen pohja pitää vielä tarkentaa. Ne huolet, jotka perustuslakivaliokunta esitti, liittyvät aika paljon samoihin asioihin, missä valtioneuvoston kantakin on kriittinen, eli komission ehdotuksessa olevaan avustusmuotoisen tuen suureen osuuteen, Satu Hassi sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hassin mukaan oikeusoppineet käyvät keskustelua siitä, missä kulkee raja eli miten paljon EU voi ottaa velkaa, joka maksetaan avustuksina eteenpäin. Juridisen arvioinnin tukena on kaikkia EU-jäsenmaita avustava EU:n ministerineuvoston oikeuspalvelu, joka selvittää asiaa, kuten myöskin monet jäsenmaat.
Perustuslakivaliokunta arvioi valtiosäännön näkökulmasta
Perustuslakivaliokunnan mielestä valtioneuvoston ei tule sitoutua edistämään tai hyväksymään unionin nyt ehdotettua lainanottoa ja jäsenvaltion siihen kytkeytyvää vastuuta avustusmuotoisista tukivälineistä.
Hassi tähdensi, että perustuslakivaliokunnan kanta koskee nyt ehdotettua mallia.
– Perustuslakivaliokunta näyttää katsovan, että ihan tällaisenaan tämä ei käy. Mutta sehän on myös Suomen hallituksen kanta.
Valiokuntien vastuunjaosta Hassi totesi, että suurella valiokunnalla on kokoava rooli, ja se antaa Suomen kannan EU:ssa käsiteltävänä olevista kysymyksistä.
– Perustuslakivaliokunnalla on mandaatti arvioida valtiosäännön näkökulmasta, asettaa valtiosäännön näkökulmasta rajoja. Se, missä on juridinen arviointi siitä, toimitaanko EU:n perussopimuksen mukaisesti, niin se on eri asia, Hassi sanoi.
Maksamatta jättäminen tarkoittaisi jäsenmaan eroa EU:sta
Perustuslakivaliokunnan mielestä budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että Suomen vastuut eivät kasva ainakaan tavalla, joka voisi vaarantaa budjettisuvereniteetin tai Suomen valtion mahdollisuudet vastata velvoitteistaan, jotka sillä on perustuslain mukaan.
– Tässä on ikään kuin kauhuskenaarioita, että jokin jäsenmaa jättää kokonaan maksamatta osuutensa, mutta se tarkoittaisi suurin piirtein sitä, että jäsenmaa eroaa EU:sta, eli kysymyksessä olisi aika dramaattinen tilanne, Hassi sanoi.
Hassin mukaan vaihtoehto tuntuu teoreettiselta.
– Tähän mennessä ei ole nähty sellaista tilannetta, että EU:n jäsenmaa, vaikka olisi itse hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, olisi jättänyt EU:lle tulevia velvoitteitaan hoitamatta.
Hassi arvioi, että neuvottelut elpymisrahastosta venyvät Saksan puheenjohtajakaudelle kuluvan vuoden loppupuolelle.
– Olettaisin, että komissio on jättänyt ehdotukseensa neuvotteluvaraa, mutta tämä on vain valistunut arvaus, kymmenen vuotta europarlamentaarikkona toiminut Hassi sanoi.
Lue myös:
Suuri valiokunta tukee hallituksen kantaa EU:n elpymissuunnitelmasta
PeViltä tiukkoja eväitä hallitukselle elpymissuunnitelmasta
Kokoomus: Elpymisrahaston ehdollisuudesta ei voi joustaa
Keskusta: Neuvotteluihin tiukin ehdoin
PS: Miljardien ja taas miljardien vastuut
KD ei hyväksy EU:n suunnitelmaa perussopimuksen vastaisena
