Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistutti valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa kansanedustajia siitä, että he ovat yhdessä vastuussa koko kansakunnalle.
– Ette ole vastuussa ainoastaan teitä äänestäneille. Vaan myös niille, jotka eivät vielä saaneet äänestää. Nykyhetken nuorille ja tuleville sukupolville, hän totesi.
Presidentin mukaan aivan liian usein kuullaan viitattavan ”tuleviin hallituksiin” tai ”tämän vuosikymmenen loppuun mennessä”.
– Vastuu kun kuitenkin on vain päättäjillä juuri nyt.
Hän korosti saman lainalaisuuden koskevan niin ilmastonmuutosta, luontokatoa kuin talouttakin.
– Kerrytämme kohtuutonta velkaa jälkeläisillemme. Pitkän aikavälin vaikutusten aikaansaaminen ei ole myöhempien aikojen asia. Työtä on tehtävä juuri nyt, jotta pääsemme pois kestämättömiltä urilta.
Niinistö totesi valtiopäivien avaamisen olevan juhlava hetki joka vuonna. Hänen mukaansa neljän vuoden välein, uuden eduskunnan aloittaessa, tällä hetkellä on kuitenkin aivan erityinen merkityksensä.
– Sen äärelle on jokaisen, niin ensikertalaisen kuin konkarin, luontevaa pysähtyä. Demokratian juhla ja arki kohtaavat. Vaalityö on takana, edustajantyö on edessä.
– Onnittelen lämpimästi teistä jokaista valituksi tulostanne. Tarjolla on vaativaa työtä ja paljon vastuuta. Yksittäisen edustajan saatetaan olettaa olevan erityisessä vastuussa juuri omille äänestäjilleen tai juuri omalle puolueelleen. Mutta ette ole yksinedustajia vaan kansanedustajia. Tämä ei ole yksilölaji. Yhdessä olette vastuussa koko kansakunnalle.
Tämä vaatii presidentin mukaan edustajilta paljon.
– Yhteistyökykyä – tahtoa ja taitoa löytää yhteinen etu. Varautumista ja reagointikykyä nopeisiinkin muutoksiin – etenkin tällaisena maailmanaikana. Pitkäjänteistä työtä – valmiutta ja halua nähdä ohi päiväperhosten.
Uusi aikakausi
Uusi eduskunta aloittaa työnsä Naton jäsenmaassa.
– Tällä välin Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi päättyi. Uusi aikakausi alkoi. Tuolla hetkellä Brysselissä viime viikon tiistaina oli oma, aivan erityinen merkityksensä. Mutta juhlasta on tässäkin asiassa jo siirrytty arkeen, presidentti Niinistö sanoi.
Hänen mukaansa Nato-jäsenyys edellyttää uutta ajattelua, uusia toimintatapojakin.
– On opittava ymmärtämään liittolaisia ja liittolaisuutta. Viime viikkoina on moneen kertaan toistettu, ettemme ole enää yksin. Yhdessäolo tuo mukanaan turvaa. Se tuo myös vastuuta ja velvollisuuksia.
– Liittolaisuus edellyttää meiltä sekä uutta lainsäädäntöä että sitoutumista Naton keskeisiin periaatteisiin. Jäsenyyden käytännön vaikutukset tulevat varsin pian uuden eduskunnan pöydälle. Tämä osuu kaiken lisäksi ajallisesti yhteen sen kanssa, että neuvottelut kahdenvälisestä puolustusyhteistyösopimuksesta Yhdysvaltain kanssa ovat käynnissä.
Presidentti sanoi pitävänsä erittäin tärkeänä, että asianosaiset valiokunnat pysyvät näissä kysymyksissä saumattomasti ajan tasalla.
– Poliittinen yhteisymmärrys oli suuri vahvuutemme jäsenyysprosessin aikana. Sitä olisi hyvä harjoittaa jatkossakin.
– Minulle Nato näyttäytyy ensisijaisesti jäsentensä alueen koskemattomuuden takaajana. Järkähtämättömänä ennaltaehkäisevän pelotteen luojana. Päättäväisenä tarvittaessa puolustamaan jokaista jäsentään. Vailla oma-aloitteista kärjistämistä tai provosointia. Tämä näyttää myös tehonneen. Liittokunnan alueella on vallinnut rauha koko sen olemassaolon ajan.
Turvallisuusuhkiin vastattava erilaisilla keinoilla
Presidentti Niinistön mukaan ”niin merkittävä kuin Nato-jäsenyys onkin, kaikkea se ei ratkaise”.
– Ensisijaisen vastuun turvallisuudestamme kannamme yhä itse. Siellä missä tunnistamme aukkoja tai haavoittuvaisuuksia, ne on paikattava.
– Kun huomio nyt on keskittynyt Venäjän hyökkäyssotaan ja Nato-jäsenyyteen, mikä meiltä on jäänyt huomaamatta? Toivon, että valmiuslain käynnissä oleva uudistamistyö etenee tällä vaalikaudella joutuisasti. Mutta onko varautumisemme terrorismiin ja muihin ääriliikkeisiin riittävän laadukasta? Entä pystymmekö havaitsemaan ja torjumaan yhä kehittyneemmät kyberhyökkäykset ja muut uuden teknologian mahdollistamat uhat?
Hänen mielestään erilaisiin turvallisuusuhkiin on vastattava erilaisten keinojen yhdistelmillä.
– Kansallista lainsäädäntöä tarvitaan, mutta niin myös kansainvälistä sääntelyä ja yhteistyötä. Euroopan unionia, muita vakiintuneita instituutiota, mutta myös erilaisia uusia koalitioita, joita alakohtaisesti syntyy. Pohjoismaisen yhteyden suuresta merkityksestä muistuttaisin tässäkin yhteydessä.
Valppaus ei saa herpaantua
Presidentti Niinistö totesi, että menneen vuoden ajan ”katseemme ovat ymmärrettävästi kohdistuneet lähelle”.
– Venäjän käymään hyökkäyssotaan. Ukrainan vankkumattomaan tukemiseen. Pohjolan, Itämeren alueen ja Suomen turvallisuuden takaamiseen. Sotilaallisiin suorituskykyihin, puolustusteollisuuteen, huoltovarmuuteen.
– Tämä valppaus ei saa herpaantua jatkossakaan. Mutta samalla on nähtävä myös kauemmas. Meidän olisi hyvä ymmärtää entistä paremmin, miten elimellisesti täällä nähdyt vaarat ja jännitteet kytkeytyvät globaalin geopolitiikan kiristymiseen. Sekä suoraan että välillisesti meihin vaikuttavaa valtataistelua käydään parhaillaan kaikilla mantereilla.
Hänen mukaansa Suomen etu ei ole omilla toimillaan kärjistää tuota valtataistelua tai syventää blokkeihin jakautumista.
– Todellisuudelta emme kuitenkaan voi ummistaa silmiämme. Omaa diplomatiaamme tarvitaan paitsi Euroopassa, myös Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. On puhuttava myös niiden, ehkä ennen kaikkea niiden kanssa, jotka näkevät maailman toisin kuin me.
– Suomella on uskottava tarina kerrottavanaan. Ei se välttämättä meitä suurempien päätä käännä, mutta kuulemisen arvoinen se on.
Presidentti onnittelli puheensa lopuksi puhemiehistöä saamansa tuen johdosta.
– Toivotan teille kaikille menestystä ja viisautta vaativassa työssänne Suomen hyväksi. Julistan vuoden 2023 valtiopäivät avatuiksi.
LUE MYÖS:
Puhemies Petteri Orpo: Yli varojemme emme voi loputtomasti elää
Presidentti @Niinisto julisti tänään vuoden 2023 valtiopäivät avatuiksi.
Koko puhe katsottavissa➡ https://t.co/ubQVrtXKC7 pic.twitter.com/XVoEdXnnnx
— TPKanslia (@TPKanslia) April 13, 2023