Tultuani valituksi Suomen tasavallan 13. presidentiksi ja annettuani edessänne juhlallisen vakuutuksen, ryhdyn hoitamaan tehtävää nöyränä ja kiitollisena, totesi väistyvä presidentti Sauli Niinistö tänään eduskunnassa.
– Nöyränä sen edessä, että olen saanut valtakirjan ja vastuun tähän vaativaan tehtävään suoraan Suomen kansalta. Kiitollisena siitä, että saan palvella rakasta isänmaatamme näinä vaikeina aikoina.
Vaalien suurin voittaja oli suomalainen demokratia. Me näytimme maailmalle, että demokratiaa voidaan toteuttaa rakentavassa ja toista kunnioittavassa hengessä. Olkaamme siitä ylpeitä. Kiitos kuuluu kanssaehdokkailleni, teille arvon kansanedustajat ja koko Suomen kansalle. Meille kaikille Niinistö sanoi puheessaan.
Hän totesi, että edessämme on nyt uusi aikakausi.
– Sotilaallisen liittoutumisen ja Nato-jäsenyyden myötä olemme ottaneet lopullisen askeleen siihen läntiseen arvoyhteisöön, jonne tasavaltamme on henkisesti kuulunut koko itsenäisyytensä ajan.
– Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on ohi. Sen lopetti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Ne asiat, joiden piti tuoda meidät yhteen – vapaa liikkuminen, kauppa, teknologia, energia, informaatio ja valuutta – repivät meitä nyt irralleen. Yhteistyön välineet ovat aseellistettu. Samalla yhteistyö Euroopassa on tiivistynyt entisestään. Ja hyvä niin, hän jatkoi.
Niinistö totesi, että me elämme sukupolvemme 1918-, 1945- ja 1989-hetkeä.
– Ajanjaksoa, jolloin ymmärrämme, että maailma on murroksessa, mutta emme vielä tarkkaan tiedä, mihin se johtaa. Menossa on vallan uudelleenjako, josta käydään kamppailua niin globaalissa lännessä, idässä kuin etelässäkin.
Niinistö totesi, että ehdimme tottua ajatukseen historian lopusta – siis siitä, että suurin osa maailman kansallisvaltioista siirtyisi kohti liberaalia demokratiaa, markkinataloutta ja globalisaatiota.
– Näin ei käynyt. Nyt haastetaan niitä kansainvälisiä instituutiota ja sääntöjä, joihin olemme tottuneet. Elämme rauhattomuuden ja epäjärjestyksen maailmassa. Uuden maailmanjärjestyksen rakentamiseen menee aikaa. Tulemme näkemään niin vallan alueellistumista kuin epäpyhiä liittolaisuuksia, siis eräänlaisen à la carte maailman, jossa kumppaneita poimitaan kuin rusinoita pullasta. Meidän on oltava valppaita.
Väistyvä presidentti totesi, että Suomi on kokoaan suurempi toimija maailmassa.
– Pystymme esimerkillämme ja toimintatavallamme vaikuttamaan siihen, millaiseksi uusi maailmanjärjestys muovautuu. Olemme luotettava kumppani kaikkiin ilmansuuntiin, mutta asetamme arvomme ja intressimme aina etusijalle. Ja se tapahtuu parhaiten aktiivisella ja rakentavalla osallistumisella kansainvälisillä areenoilla.
Hän sanoi, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin.
– Se lähtee vahvasta liittolaisuussuhteesta Euroopan unionissa ja Natossa. Ja samalla uskoon siitä, että YK:n uudistaminen ja vahvistaminen on edelleen kansainvälisen järjestelmän ja rauhan perusta.
– Meidän ulkopolitiikkamme peruskivet on muurattu länsimaisiin arvoihin – kuten demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksiin. Me uskomme yhteistyöhön ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen.
Epätoivoon ei kannata vaipua
– Vaikka maailma tuntuu tällä hetkellä sekasortoiselta, epätoivoon ei kannata vaipua. Pelko on huonoin mahdollinen ohjenuora ulkopolitiikkaan. Kyllä, tulemme näkemään strategista kilpailua. Kyllä, tulemme näkemään paikallisia, jopa alueellisia konflikteja, Niinistä sanoi.
Mutta ei hänen mukaansa ”se yhteistyön tarve mihinkään katoa”.
– Se tulee vain muuttamaan muotoaan. Kaikki ymmärtävät, että ilman globaalia yhteistyötä me emme voi hillitä ilmastonmuutosta, ratkaista konflikteja, kasvattaa taloutta, parantaa hyvinvointia tai hallinnoida maahanmuuttoa. Nämäkin on tehtävä yhdessä.
– Eteemme tulee asioita, joihin emme ole tottuneet. Epävarmuutta, joka voi joskus pelottaakin. Jokaiseen risahdukseen ei kuitenkaan pidä reagoida. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa maltti on aina valttia. Mutta valmistautukaamme siihen, että välillä joudumme reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin myös ripeästi, kuten teimme Nato-jäsenyyden osalta, Niinistö sanoi.
Emme anna periksi
Presidentti sanoi, että yhteiskuntamme tärkeimmät kulmakivet ovat luottamus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys.
– Jos joku ei pärjää, silloin me yhdessä autamme. Avoin yhteiskuntamme perustuu sananvapauteen, toimivaan kansalaisyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon. Pitäkäämme niistä kiinni.
– Vaalikaamme siis niitä perinteitä, joilla Suomea on rakennettu koko itsenäisyytemme ajan. Olemme sitkeä, sisukas ja sivistynyt kansa. Emme anna periksi. Olemme valmiita taistelemaan arvojemme puolesta.
Presidentti varoitti kahtiajakautumisesta.
– On aina helpompi esittää mielipide kuin kuunnella, mitä toisella on sanottavaa. Keskittykäämme niihin asioihin, jotka meitä suomalaisia yhdistävät. Panostakaamme turvallisuuden lisäksi henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin – siis kulttuuriin, sivistykseen ja liikuntaan. Ne yhdistävät meitä.
– Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman paras maa. Pitäkäämme yhdessä huoli siitä, että se on sitä vastaisuudessakin. Tulen Suomen tasavallan 13. presidenttinä antamaan kaikkeni isänmaamme eteen, jokainen päivä. Tehtävä on ihmistä suurempi. Presidentti seisoo aina edeltäjiensä hartioilla, sydämessään Suomen kansalta saatu luottamus.
Niinistö totesi ryhtyvänsä kaikin voimin ja päättäväisenä edistämään kansamme menestystä.
– Lupaan tehdä töitä avoimen, turvallisen ja kansainvälisen Suomen puolesta. Lupaan joka käänteessä puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota. Lupaan kuunnella, keskustella ja välittää. Lupaan taistella sen puolesta, että Suomi on jatkossakin hyvä maa – maailman paras maa meille suomalaisille. Kiitos.
