Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi on sitoutunut EU:n niin sanottuihin turvatakuulausekkeisiin täysimääräisesti.
Suomi korjaa oman lainsäädäntönsä sellaiseksi, ettei se ole ristiriidassa EU:n Lissabonin sopimuksen kanssa. Valmistelu aloitettiin jo edellisen hallituksen aikana ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (utva) linjauksen mukaisesti.
Lissabonin sopimuksessa määritellään, että EU:n jäsenmaat ovat velvoitettuja kaikin mahdollisen keinoin auttamaan toinen toisiaan. Ranska on terrorihyökkäyksen jälkeen vedonnut turvatakuulausekkeeseen ja pyytänyt sotilaallista apua. Suomi ei voi kuitenkaan nykyisen oman lainsäädäntönsä puitteissa antaa sotilaallista apua, mutta presidentin mukaan tähän tulee muutos, jota on valmisteltu jo tammikuusta lähtien.
– Me olemme Lissabonin sopimuksessa sitoutuneet tähän (turvatakuisiin). Se, että meillä ei ole Lissabonin sopimuksen kaikkia elementtejä pantu lainsäädäntöön, on paremminkin lipsahdus, Niinistö kommentoi Verkkouutisille turvatakuukysymystä maakuntamatkalla Järvenpäässä.
Voiko Suomea kutsua enää sotilaallisesti liittoutumattomaksi, kun muutos astuu voimaan?
– Me olemme Lissabonin sopimuksessa sitoutuneet oikeudellisestikin siihen, että annamme kaikkea mahdollista apua, Niinistö vastaa.
Syyriassa valoa?
Ranskaan kohdistunut terrorihyökkäys saattaa panna vauhtia myös Syyrian ongelman ratkaisuun. USA-vetoinen länsirintama ja Venäjä ovat olleet eri mieltä siitä, voiko nykyinen presidentti Bašar al-Assad olla mukana uusissa järjestelyissä. Länsi on vaatinut vanhan presidentin lähtöä, kun taas Venäjä on häntä puolustanut.
Niinistö huomauttaa jo kesällä tehneen havainnon, että on olemassa ”tiettyä toiveikkuutta”, joka suli myöhemmin Venäjän aloittamiin pommituksiin. Nyt eletään taas parempaa vaihetta.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että siellä on olemassa keskusteluyhteys. Ranska pyrkii selvästi yhdistäväksi tekijäksi. Tärkeintä on se, että alkaisi demokratian rakentaminen niillä ehdoin kuin syyrialaiset ovat valmiita, Niinistö sanoo.
Presidentti Niinistö arvioi, että lännen ja Venäjän välinen erimielisyys Assadin hallinnon kyvystä pitää maata järjestyksessä voi olla lientymässä.
– Siinäkin suhteen saattavat mielipiteet lähentyä toisiaan, ja voi löytyä kompromissi.
Presidentti Martti Ahtisaari arvioi keskiviikkona Kauppalehdessä, että länsi ja Venäjä saattavat lähentyä Syyrian kysymyksessä Ranskan iskujen jälkeen.
Syyrian sisällissota on ruokkinut ääri-islamilaista aatetta. Isis otti vastuun sekä Ranskan terrorista että venäläiskoneen räjäytyksestä.
