Tunnelma tasavallan sisäpiirissä muuttui, kun Sauli Niinistö aloitti tasavallan presidenttinä 1. maaliskuuta 2012, kerrotaan tänään julkaistussa Tuomo Yli-Huttulan kirjassa Presidentti ja porvarivalta (Otava).
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Alexander Stubb (kok.) haastoi yhdessä RKP:n puheenjohtajan, puolustusministeri Carl Haglundin kanssa uuden presidentin näkemyksiä. Tp-utvassa käytiin useita kipakoita keskusteluja, jotka liittyivät erityisesti Suomen osallistumiseen Nato-johtoisiin sotaharjoituksiin sekä Suomen Venäjä-politiikkaan.
Myöhemmin pääministerinä toimiessaan Stubb nosti julkisuuteen määrätietoisesti Nato-kantaansa. Sitä seurattiin Mäntyniemessä otsa rypyssä. Stubbin sanailu nostatti myös pohdintoja, oliko Stubb Niinistön vetämän Venäjä-linjan kannalla.
Presidentti Niinistö kutsui puoluejohtajat joulukuussa 2014 etsimään yhteistä linjaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Stubb ei ollut aluksi menossa tapaamiseen, sillä hän tulkitsi, että presidentti yritti suitsia Nato-keskustelua eduskuntavaalien alla. Tapaamista on luonnehdittu rivit suoraksi -keskusteluksi.
”Halusin selvyyden, mitä halutaan tehdä Naton osalta. Stubb ja Haglund olivat julkisuudessa Naton kannalla, mutta ei siitä tullut mitään ongelmaa, koska he eivät ymmärrettävästi halunneet alkaa lyödä päätä seinään. Eduskunnassa oli laaja yksimielisyys nykylinjalle”, presidentti Niinistö sanoo kirjassa.
Sauli Niinistö ei vastaa suoraan kysymykseen, oliko hänellä Alexander Stubbin kanssa merkittäviä ongelmia ulkopolitiikassa.
”Stubb ei tuonut kauheasti esille konkreettista Nato-asiassaan”, Niinistö sanoo.
Suhtautumisessa Venäjään iso näkemysero
Sauli Niinistön veljenpoika Ville Niinistö osallistui vihreiden puheenjohtajana presidentin järjestämiin puoluejohtajien tapaamisiin.
”Presidentti koki, että eurooppalaista puolustuspolitiikkaa voidaan rakenteellisesti kehittää ja hoitaa kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin, mutta näkyvä Nato-flirttailu vaarantaa yhteistyötä Venäjän kanssa ja heikentää Itämeren alueen vakautta. Presidenttiä ärsyttivät syvästi Haglundin ja Stubbin Nato-puheet”, Ville Niinistö sanoo kirjassa.
Ville Niinistö tulkitsee, että presidenttiä ärsytti erityisesti Stubbin tyyli.
”Alexilta tulee syvältä selkärangasta, että hän vieroksuu Venäjän ulkopoliittista toimintaa. Olen ollut paikalla, kun Alex on selvästi tuonut esille, ettei hän halua ymmärtää Venäjän näkökulmaa. Heillä oli suhtautumisessa Venäjään iso näkemysero.”
Ville Niinistön mukaan Sauli Niinistöllä ”keittää” siinä kohdassa, kun Stubb ei ymmärrä sitä, että joku ei jaa hänen ulkopoliittista ajatteluaan.
Ville Niinistön mukaan presidentin mielestä Venäjän toimintalogiikkaa pitää ymmärtää, kun taas Stubbin logiikka oli, että Venäjälle pitää kääntää selkä.
Alexander Stubb ei kirjan mukaan niele Ville Niinistön arvioita ja hän muistuttaa toimineensa ulkoministerikautensa alussa Etyjin puheenjohtajana rauhanvälittäjänä Venäjän ja Georgian sodassa. Stubb huomauttaa tulleensa hyvin toimeen presidentti Tarja Halosen kanssa, vaikka Halosen tulokulma Venäjään oli hyvin lähellä Sauli Niinistön ajattelua.
Stubb luonnehtii suhteita presidentti Niinistöön korrekteiksi. Hänen mukaansa pääministerinä yhteistoiminta presidentin kanssa sujui mutkattomasti. He tapasivat perjantaisin vartin verran ennen presidentin esittelyä.
Timo Soinille moitteet ulkopolitiikan marssijärjestyksestä
Sauli Niinistö kertoo tehneensä kokoomusjohtoisten hallitusten aikana enemmän yhteistyötä SDP:tä edustaneen ulkoministerin Erkki Tuomiojan kuin kokoomuslaisten pääministerien Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin kanssa.
Kirjan mukaan Niinistöä ja Tuomiojaa yhdisti vahva epäluulo erityisesti Stubbin ulkopoliittista linjaa kohtaan. Niinistön ja Tuomiojan näkemykset ovat olleet pitkälti samansuuntaisia suhtautumisessa Venäjään Ukrainan kriisin jälkeen.
”Tuomioja on analyyttinen, joka paneutuu tehtäviinsä valtavalla tietopohjalla. Meidän maailmankatsomuksellinen ero ei vaikuttanut siihen, että ajattelimme keskeisistä ulkopoliittisista asioista samalla tavalla”, Niinistö sanoo.
Nykyisin Niinistö kertoo olevansa enemmän tekemisissä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kuin ulkoministeri Timo Soinin (sin.) kanssa.
Presidentti Niinistö kertoo suunnanneensa Timo Soinille moitteensa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidossa käytetyistä ”löysistä sanamuodoista” Ylen Ykkösaamussa 2016. Niinistö sanoi silloin, että joiltakin oli unohtunut ulko- ja turvallisuuspolitiikan hoidon marssijärjestys.
”Pidin tietoisen tauon ennen sanaa ’yhteistoiminnassa’. Soini oli sanonut edellisellä viikolla, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan muodostavat ulkoministeriö ja valtioneuvosto. Ykkösaamun kommentti oli vastaus siihen”, Sauli Niinistö kertoo.
Niinistön mukaan Soini luottaa siihen, mitä ulkoministeriön virkamiehet ovat hänelle valmistelleet. Niinistöllä itsellään on ollut välillä jännitteitä ulkoministeriön kanssa.
Sipilän hallituksen alkuvaiheessa presidentin luotettuja tp-utvassa olivat elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.). Heitä on kuvailtu ulkopolitiikassaan niin sanotusti paasikiviläisiksi, jotka eivät unohda Suomen itärajaa.
Kokoomuksen Nato-ulostulot eivät miellytä
Presidentti on edustanut varovaista Nato-linjaa johdonmukaisesti koko presidenttikautensa. Hän on kannattanut myös EU:n yhteisen puolustuspolitiikan kehittämistä.
Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä vuodesta 2004 alkaen, kun Jyrki Katainen valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Kokoomuksen puoluekokouksen vuoden 2016 Nato-linjauksessa todetaan, että kansanäänestys toteutetaan tarvittaessa.
Kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi Natosta Turun puoluekokouksessa kesällä.
”Meidän on mentävä istumaan niihin pöytiin, joissa tehdään meitä koskevia globaaleja päätöksiä. Kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa”, Petteri Orpo korosti linjapuheessaan.
Orpo sai Turussa kesällä 2018 vahvan tuen edeltäjältään Alexander Stubbilta, joka nosti esille tasavallan presidentin merkityksen aktiivisessa Nato-keskustelussa. Niinistö ei pitänyt lausunnoista.
”Kokoomus on käynyt kolmet vaalit samalla ohjelmalla Naton suhteen. Siitä en ole kovin ihastunut, että presidentin pitäisi johtaa. Naiivia ajatella, että nyt pitäisi olla muuttamassa oma kanta ja heti perään suomalaisten kanta”, Niinistö kommentoi.
Kirjan mukaan Orpo ei ollut aiemmin leimautunut yhtä kiihkeäksi Naton kannattajaksi kuin Stubb. Orpon turvallisuuspoliittiset puheenvuorot olivat pääosin miellyttäneet presidenttiä.
Leimaaminen presidentin mieheksi ärsytti
Kolme viikkoa ennen kuin Petteri Orpo voitti Stubbin puheenjohtajavaalissa Lappeenrannassa 2016 Suomen Kuvalehti kirjoitti, että ”Suomen ulkopolitiikan hoito helpottuu, jos kokoomusta johtaa Petteri Orpo”. Kannessa oli Orpon kuva ja teksti ”Presidentin mies”.
Mäntyniemessä ei pidetty Orpon leimaamisesta Niinistön mieheksi, koska siitä saattoi saada kuvan, että presidentti olisi sotkeutunut Stubbin syrjäyttämiseen.
”Olin aika yllättynyt Suomen Kuvalehden kannesta, jossa leimattiin, että Orpo on minun ehdokkaani. Kaiken lisäksi puoluekokouksessa Orpon kampanjassa käytettiin sitä kantta minulta kysymättä. Siitä olen antanut melkoiset moitteet. Nämä ovat luoneet vääränlaista kuvaa”, Sauli Niinistö kertoo.
Petteri Orpo puolestaan sanoo, että ”tasavallan presidentillä ei ollut mitään roolia puheenjohtajavaihdoksessa”.
Lue myös:
Jyrki Katainen jätti Sauli Niinistön paitsioon 2007 – soitti kuukausi vaalien jälkeen
Mauno Koivisto neuvoi Ilkka Kanervaa: Älä eroa ulkoministerin paikalta
