Presidentti Sauli Niinistö esitteli tiistaina Brysselissä 165-sivuisen raporttinsa, joka käsittelee keinoja, joilla EU voisi parantaa omaa turvallisuuttaan. Raportin tilasi Niinistöltä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen maaliskuussa.
Niinistö puhui esityksessään siitä, että Euroopan ja eurooppalaisten täytyy oppia tunnistamaan omat heikkoutemme ja yhdistämään ne varautumisen taidot, joita eri sektoreilla on. Kokonaisturvallisuuden onnistuminen riippuu siitä, miten kaikki tavalliset ihmiset Euroopassa ymmärtävät turvallisuuden ja sen tarpeen. Raportti sisältää ehdotuksia tilanteen parantamiseen kahdeksalla eri sektorilla.
Varautumiseen tarvitaan EU:n laajuinen riskiarvio ja varautumisstrategia. Niinistön mukaan EU:n täytyy myös investoida merkittävästi nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Hän ehdottaa, että viidennes EU:n monivuotisesta budjetista käytettäisiin turvallisuuden vahvistamiseen.
EU:n on laitettava kansalaiset varautumisen keskiöön. Eurooppalaisista leijonanosa ei ymmärrä, mitä tarvitaan eikä tunne esimerkiksi kotivaran mallia. EU:n asukkaat tarvitsevat lisää tietoa ja ymmärrystä. Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että asevoimilla olisi riittävästi sotilaita.
– Suomessa on asevelvollisuus. Sitä en ehdota, koska se ei olisi realistista. Siviilien valmistautumisen ja kansalaispalveluksen mallit on kuitenkin syytä pitää mielessä, Niinistö sanoi puheessaan Brysselissä.
Hän vetosi sekä raportissa, esityksessään että median kysymyksiin vastatessaan, että presidentti Vladimir Putin on jo vuosia sitten sanonut Valdai-tapaamisissa, että pitää länttä ja sen ihmisiä heikkoina. Hän muistutti myös Vladimir Leninin suosimasta vertauksesta, jossa kannustetaan kokeilemaan pistimellä onko jossain pehmeää – ja jos on, työntämään ja kovaa kohdatessaan perääntymään.
– Meidän on osoitettava Putinille, että emme ole heikkoja tai pehmeitä. Meidän osoitettava että olemme valmistautuneet, Niinistö vastasi toimittajalle joka kysyi, mikä Putinin oikein voisi pysäyttää.
Raportti on jaettu yhdeksään kattoehdotukseen. Kohdat ovat seuraavat.
1 Uhkien tunnistaminen
2 Yhtenäinen tehokkuus. Raportti ehdottaa Naton ja EU:n yhteistyön vahvistamista.
3 Yhteinen tilannekuva ja tehokkaampi tiedonjako. Yhteisen kriisikeskuksen perustamisella voitaisiin vähentää siiloutumista.
4 Kansalaisten ymmärryksen ja kriisinsietokyvyn vahvistaminen. Viestintää on kehitettävä ja kotitalouksen kriisivalmiuksia parannettava.
5 Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen. Tähän liittyy muun muassa EU:n yhteisen varmuusvaraston luominen.
6 EU:n tiedustelutoiminnan asteittainen vahvistaminen. Niinistön mukaan vihamielisiä toimijoita voidaan torjua tekemällä niiden operaatiot EU-alueella mahdollisimman vaikeiksi sekä rankaisemalla.
7 Puolustuskyvyn parantaminen EU-tasolla. Myös EU:n puolustukseen liittyviä sisämarkkinoita tulisi vahvistaa, Ukrainaa unohtamatta.
8 Diplomatian käyttäminen yhteisen ymmärryksen parantamiseksi ja kriisien torjumiseksi.
9 Investointikehys varautumisen vahvistamiseksi ja talouden valjastaminen hommiin.
Safer Together: Strengthening Europe’s Civilian and Military Preparedness and Readiness -raporttiin voi tutustua tästä linkistä.
