– Hallituksen EU-politiikan paperit ovat vanhentuneet eikä eduskuntaa pidetä toivotulla tavalla informoituna EU-politiikan linjoista tai osallisteta kannanmuodostukseen. Tämän myötä Suomi ei voi täysimääräisesti vaikuttaa EU-päätöksiin oman etunsa mukaisesti, sanoo kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
Euroopan unioni on julkaissut viime aikoina neljä merkittävää tulevaisuusraporttia sekä komission puheenjohtajan suuntaviivat tulevalle kaudelle.
Huhtikuussa ilmestyi Enrico Lettan sisämarkkinaraportti, syyskuussa sekä Mario Draghin kilpailukykyraportti että Peter Strohschneiderin maatalousraportti ja viimeisimpänä lokakuussa presidentti Sauli Niinistön raportti liittyen Euroopan turvallisuuteen ja kriisinkestävyyteen.
– Siitä huolimatta viimeisin eduskunnalle osoitettu valtioneuvoston E-kirje EU:n pitkän aikavälin kilpailukyvystä on saapunut eduskuntaan 28.8.2023 eli yli vuosi sitten, Kumpula-Natri toteaa.
Hänen mukaansa hallitus ei ole kyennyt lukuisista pyynnöistä huolimatta toimittamaan eduskunnalle Suomen kokonaisnäkemystä raporteista, sillä emme ole käsitelleet vastausta tai tiedonantoa yhdestäkään raportista.
– Menemme aivan rimaa hipoen eduskunnan tiedonsaantivelvollisuudessa, kun kuulemme siellä täällä yksittäisiä kommentteja esimerkiksi Draghin raportista ministerikuulemisten yhteydessä, korostaa Kumpula-Natri.
Hän kertoo kysyneensä pääministeriltä eduskunnan salikeskustelussa 24. syyskuuta, eikö meidän kannattaisi tehdä (koko Suomen edun nimissä) työtä EU-vaikuttamisessa.
Kumpula-Natrin mukaan eduskunta ei ole saanut lupausta hallituksen EU-linjojen päivittämisestä myöskään valiokunnassa.
– Raportteja ei ole käsitelty tai analysoitu kansallisesta kulmasta, vaikka raporttien sisältö muuttuu lainsäädäntöehdotuksiksi pian. Olemme pöyristyttävästi myöhässä vaikuttamisen suhteen, sillä hallituksen suunnitelmissa on antaa eduskunnalle näkemys vasta ensi vuoden puolella. Siinä vaiheessa komission työohjelma on jo valmis. Näinkö vähän hallitus haluaa tai kykenee linjaamaan Suomen ennakkovaikuttamiskantoja Brysseliin vietäviksi, kansanedustaja kysyy.
Suuri valiokunta vieraili hetki sitten Brysselissä. Matka teki Kumpula-Natri mukaan selväksi, että komission tuleva työ perustuu raporttien hahmottamille kehityspoluille.
– Ei tässä ole aikaa hukattavaksi. Uusi komissio aloittaa sunnuntaina. Juuri nyt raporttien sanomaa hiotaan, kehitetään ja tiettyjä osia vastustetaan. Olisi erityisen tärkeää olla kansallisia näkemyksiä jo etukäteen, jotta EU-vaikuttaminen osuu oikeaan aikaan. Paljon puhuttu ennakkovaikuttaminen, jota hallitus lupaili parantavansa, on jäänyt lähtökuoppiin kaikkein kriittisimpänä aikana, ihmettelee Kumpula-Natri.
Hallituksen saamattomuus asiassa vaikeuttaa Suomen edun ajamista hyvinkin konkreettisella tavalla
– Myöskään Suomen mepeillä, jotka jo parlamentin työn käynnistyttyä keskustelevat ja kokoustavat viikoittain eri kokoonpanoissa, ei ole käytössään punnittuja näkemyksiä Suomen kansallisista kannoista uusimpiin ehdotuksiin. Lisäksi liuta suomalaisia tapaa viikoittain Brysselissä tulevaa kautta valmisteleva tahoja. Aika noloa on sanoa, että ei meillä ole tähän tai tuohonkaan asiaan kansallista kantaa, arvostelee Kumpula-Natri.
Nyt erityisesti talouskasvun ja kilpailukyvyn haasteet sekä turvallisuuskysymysten resursointi ovat nousseet EU-keskusteluiden keskiöön. On vaarana, että kilpailukykypolitiikkaa hoidetaan Suomelle epäedullisella tavalla.
– EU:ssa edetään jo konkretiaa kohden. Talouskasvun ja kilpailukyvyn ja turvallisuuden vahvistaminen on Euroopan keskeisin haaste tulevalla kaudella. Suomen kannalta on tärkeää sovittaa kansalliset erityispiirteemme yhteen EU:n talouspolitiikan, kilpailukyvyn ja investointitarpeiden kanssa. Miten varmistaa suomalaisten yritysten pärjääminen? Nämä ovat olennaisia kysymyksiä, joihin tulisi olla vastauksia. Nyt muut vievät ja Suomi vikisee, toteaa Kumpula-Natri.
Hän jättää asiasta kirjallisen kysymyksen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandille (r.).
