Eduskunnassa käytiin tiistaina välikysymyskeskustelu palkkatasa-arvosta.
– Naisvaltaisten alojen palkkataso laahaa yhä miesvaltaisia aloja jäljessä. (Hallituksen) lakiesitys lisää vastakkainasettelua eri ammattikuntien, sukupuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden välillä. Tätäkö me haluamme? kysyi, SDP:n kansanedustaja Niina Malm esittelypuheenvuorossa koko opposition yhteisestä välikysymyksestä.
Malmin mukaan laki vaikuttaisi naispalkkaisille aloille hyvin haitallisesti, koska palkkakehitystä ei voi jatkossa viedä työehtosopimuskierroksella sovittelijan toimesta eteenpäin.
– Nyt, kun palkka- ja kustannusraami määritellään vientialojen mukaan, matalapalkka- ja naispalkka-alat sekä palkkakehityksessä jälkeen jääneet alat eivät voi korjata normaalilla työmarkkinakierroksella omia työehtojaan, vaikka hallitus toisin väittää.
Malmin mukaan keskitettyjen palkkaratkaisujen jälkeen on ollut vahva periaatteellinen vapaus alakohtaisiin neuvotteluihin ja sopimuksiin.
– On sovittu, että ei puututa toisten alojen neuvotteluihin, vaan katsotaan alakohtaiset raamit omille sopimuksille. Tämäkin vapaus ja mahdollisuus ollaan heittämässä nyt romukoppaan. Eli, että neuvotelkaa vain, kunhan ettei pyydä liikaa. Kunhan ette pyydä yhtä paljon kuin me. Neuvotelkaa vain, kunhan ette neuvottele liian kovaa. Kunhan ette vaadi saada samaa. Kunhan ette saavuta samaa asemaa. Kunhan ette tavoittele tasa-arvoa, Malm sanoi puheessaan.
– Ihmettelemme suuresti mikä on muuttunut, miksi hallitus haluaa lainsäädännöllä puuttua järjestäytyneiden sopimusosapuolien toimintaan näin rankalla kädellä. Työmarkkinoilta pitää löytyä joustavuutta ja pelisilmää esimerkiksi, kun sotessa neuvotellaan palkoista alueille, joissa on pulaa työvoimasta. Sama koskee kuntien opettajia ja varhaiskasvattajia. Se olisi todella ok. Vai onko tässä taustalla jotain sellaisia tavoitteita, joilla pyritään muuttamaan koko sopimusyhteiskuntaa ja heikentämään samalla työntekijän oikeutta vaikuttaa omiin työehtoihinsa, Malm jatkoi.
Malmin mukaan ”palkkakuoppalaki” on vedettävä pois, sillä esitys on työelämän tasa-arvon ja sopimusvapauden vastainen.
– Lakiesitys on haitallinen suomalaiselle palkansaajalle. Se tuomitsee monet, erityisesti naisvaltaiset alat ikuiseen palkkakuoppaan.
Malmin mukaan lakiesityksen toinen merkittävä heikennys on valtakunnansovittelijan rooli ja tehtävät jatkossa.
– Seurauksena tästä on epäluottamuksen kasvu ja siitä seuraava epävakaus työpaikoilla. Siihen meillä ei ole varaa pienenä maana ja toimijana maailman markkinoilla. Sopimuskulttuuri ja keskinäinen luottamus ovat olleet meidän avaimemme moneen lukkoon, ovien avautumiseen ja onnistumiseen. Nyt hallitus on ruvennut lukkosepäksi sarjoittamalla lukot niin, ettei avaimet enää toimi. Ovet pysyvät kiinni, ei päästä sisään, mutta ei myöskään ulos, tähän meillä ei ole varaa, Malm totesi.
– Hallitus ei toimillaan edistä palkkatasa-arvoa vaan päinvastoin heikentää sitä. Lisäksi se hankaloittaa työehtosopimusneuvotteluja ja vaikeuttaa työriitojen sovittelua rajoittamalla valtakunnansovittelijan sovittelumahdollisuuksia, hän jatkoi.
