Jos Venäjä alkaa ohjata turvapaikanhakijoita Suomen maastorajalle, rajavartijoiden pitää pysäyttää ja käännyttää tulijat takaisin, toteaa SDP:n kansanedustaja, puolustus- ja tiedusteluvalvontavaliokuntien jäsen Mika Kari.
Valtioneuvosto päätti sulkea koko itärajan torstaista lähtien rahtijunaliikennettä lukuun ottamatta. Sulku kestää ainakin joulukuun 13. päivään asti. Raja-asemista oli ennen tuoreinta päätöstä auki vain pohjoisin eli Raja-Joosepin asema.
Yhtenä uhkakuvana on se, että turvapaikanhakijat pyrkivät seuraavaksi Suomeen maastorajan yli.
– Minun mielipiteeni asiaan on se, että mikäli Venäjä lähtisi tällaiseen toimintaan, joka vaarantaa myös heidän omia rajaturvallisuusintressejään, niin silloin Suomen johtopäätös voisi olla ainoastaan se, että kyseessä on laiton rajanylitys. Ja siihen liittyen kannatan viimesijaisena keinona niin sanottua push-back-toimintatapaa, puolueensa puolustusasiantuntijana tunnettu Mika Kari sanoo Verkkouutisille.
Julkisuudessa on viime aikoina herännyt keskustelua niin kutsutusta push-back-linjasta, jossa Valko-Venäjän puskemia turvapaikanhakijoita ei ole käytännössä päästetty rajan yli lainkaan.
Latvia ja Liettua ovat olleet jo pitkään samanlaisen välineellistetyn maahan pyrkimisen kohteena kuin Suomi nyt. Valko-Venäjältä on tuotu maiden rajoille valtavat määrät turvapaikanhakijoita. Tulijoiden virta jatkuu edelleen. Maassa on noudatettu niin sanottua push-back-linjaa. Turvapaikkahakemuksia ei oteta vastaan vaan tulijat työnnetään rajalta takaisin.
Vaikka kyse on monien arvioiden mukaan kansainvälisten sopimusten vastaisesta toiminnasta, käytännössä push-back-linja on EU:ssa hiljaisesti hyväksytty.
”Kyse on hybridioperaatiosta”
Mika Kari korostaa Latvian ja Liettuan tavoin, että kyse on Venäjän ja Valko-Venäjän hybridioperaatioista, ei turvapaikan hakemisesta.
– Tunnistan toki kansainvälisen sääntelyn tulkinnan vaikeudet. Mutta kyllä tässä jonkinlaista ennakollista tulkintaa on tehty myös EU:n puolella, kun tällainen menettely on hiljaisesti hyväksytty.
– Minusta tämä on nimenomaan kansainvälisen lainsäädännön uudelleenarviointia odottava kohta. Viittaan siihen, että nämä kansainväliset lait tähän liittyen on tehty aikana, jolloin tällaista hybridivaikuttamisen toimintaa ei ole tunnistettu.
Oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä kysyttiin tiistaina Ylen A-studiossa, miten toimitaan, jos maastorajalle saapuu ihmisiä.
Hänen mukaansa hallituksen päätöksen viesti on se, että rajat voi ylittää rajanylityspaikoilla, mutta ne on suljettu.
– Se, miten toimitaan eri tilanteissa, tässä on olemassa lakiin perustuvat Rajavartiolaitoksen operatiiviset ohjeet, ja niitä Rajavartiolaitos soveltaa. Erilaisiin tilanteisiin on varauduttu, ja niissä on pyritty ottamaan huomioon erilaiset kansainväliset velvoitteet, Pöysti sanoi.
– Sen voin todeta, että jos tulee väkivaltainen ryntäys, niin siitä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, jota ei saa liian laajasti yleistää, mutta silloin voidaan myös työntää se (ryntäys) takaisin. Muita tilanteita varten on olemassa ohjeistus.
Hallitukselta linjaratkaisu etukäteen
Mika Karin mielestä hallituksen pitäisi pystyä tekemään etukäteen linjaratkaisu push-back-linjasta.
– Pitäisin tarpeellisena, että maan hallitus muodostaisi jo ennalta kannan tähän push-back-toimintatapaan. Se jäisi toki hallituksen harkittavaksi, julkaiseeko se kantansa etukäteen vai ei.
– Jos tällainen tilanne tulee eteen, niin suomalainen virkamies rajalla toimii aina lainsäädännön ja annettujen asetusten mukaan.
Karin mukaan Suomen viestin pitää olla selvä.
– Ei ainoastaan Venäjän poliittiselle johdolle ja heidän rajaturvallisuudestansa vastaaville viranomaisille, vaan myös ennen kaikkea niille henkilöille, jotka lähtevät turvapaikanhakijoiksi ja antautuvat välineiksi hybridivaikuttamiselle Suomea kohtaan. Viestin on mentävä alkulähteelle asti.