Suurin oppositiopuolue SDP vastusti loppuun saakka rajoitusten purkamista ydinenergialaista. Kaikille puolueen kannan seuraaminen ei ole ollut helppoa. Yksi heistä on SDP:n kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen, Yhdysvaltain politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko, joka on pantannut julkisuudessa kantaansa.
Verkkouutisille hän sanoi haluavansa perehtyä vielä rauhassa valiokuntakuulemisiin siinä vaiheessa, kun SDP:n puoluejohto oli linjannut puolueen vastustavan rajoitusten purkamista. Myöhemmin hän ei suostunut myöskään Iltalehdelle kertomaan, miten tulee äänestämään asiasta eduskunnan isossa salissa. Kokko on ollut näkyvästi eri linjoilla ydinaseista esimerkiksi puolueen kansanedustajan Kimmo Kiljusen kanssa.
Kun eduskunta äänesti asiasta lopulta kesäkuussa, Kokko oli poissa äänestyksestä. Verkkouutisille hän kertoo nyt, miksi oli poissa ratkaisevasta äänestyksestä ja miten olisi lopulta äänestänyt, jos olisi ollut paikalla. VU haastatteli Kokkoa SDP:n eduskuntaryhmän kesäkokouksen yhteydessä Oulussa.
Oliko tämä lakiesitys itsellesi vaikea ja olitko siksi poissa äänestyksestä?
– Minulla oli ulkomailla työmatkakokous, jonne jouduin silloin äänestyspäivänä jo lähtemään. Olin ensin valiokunnassa ja sitten piti lähteä jo kentälle, niin siitä syystä en ollut äänestyksessä mukana. Minulla oli siis virallinen syy, miksi en ollut paikalla.
Et ollut mukana myöskään puolustusvaliokunnan oppositioedustajien yhteisessä vastalauseessa, joka jätettiin ydinenergialain rajoitusten purkamista koskevan mietinnön yhteydessä kesäkuun valiokuntakokouksessa?
– Minulla oli silloin toinen valiokunta päällekkäin, jossa tarvittiin päätösvaltaa. Sain tekstarin kännykkään, että päätösvalta välttämätön. Kyse oli lakivaliokunnasta, jossa tuurasin silloin kansanedustaja Elisa Gebhardia (sd.) hänen äitiysvapaansa ajan.
Tiedossa oli, että pohdit pitkään kantaasi. Miten olisit lopulta äänestänyt, jos olisit ollut paikalla salissa?
– Tietysti meillä ryhmässä oli asiasta keskusteltu ja siitä oli yhteneväiset linjat, niin kyllä minä sen ryhmän mukana olisin ollut tästä näkökulmasta.
Ydinaseiden purkamiseen liittynyt lakiesitys on nyt hyväksytty. Onko lopputulos Suomen kannalta mielestäsi hyvä vai huono asia?
– Tietysti me olemme ydinaseliittouman jäseniä ja viime kädessähän meidän turvallisuutemme on ikävällä tavalla taattu Yhdysvaltain joukkotuhoaseilla. On hyvä olla siinä suunnittelussa ja toimissa mukana, kuten olemme ydinaseiden suunnitteluryhmässä (Nuclear Planning Group) Natossakin mukana. Ajattelen tässä vähän, kuten (Paavo) Lipponen aikanaan Euroopan unionista, että on tärkeää olla mukana niissä pöydissä, joissa asioista oikeasti päätetään ja linjataan.
Eli miten tulkitsen omaa henkilökohtaista kantaasi?
– Toimittaja voi tuosta tehdä omat tulkintansa, jos haluaa, Kokko summaa lopuksi naurahtaen.
Hallitus on korostanut ydinaserajoitusten purkamisen tavoitteena olevan poistaa lainsäädännölliset esteet Suomen sotilaallisen puolustuksen mahdollistamiseksi osana liittokuntaa sekä Naton pelotteen täysimääräiseksi hyödyntämiseksi. Näin ollen tietyissä tilanteissa ydinräjähteen tuominen Suomeen, kuljettaminen, toimittaminen ja hallussapito olisi mahdollista.
Oppositiopuolueet arvostelivat hallitusta sekä parlamentaarisen valmistelun ohittamisesta että itse ratkaisusta, jossa rajoitukset poistettaisiin laista.