– Suomalaisten terveydentila kokonaisuutena on parantunut huomattavasti vuosikymmenten aikana, mutta positiivinen kehitys näyttää kohdistuvan lähinnä korkeammin koulutettuihin ja paremmassa työmarkkina-asemassa oleviin väestöryhmiin, Ilkka Kantola sanoo.
Kantola huomauttaa, että verrattuna muihin pohjoismaihin, Suomessa korkeimmin ja matalammin koulutettujen välisen kuolleisuuden ero on huomattavasti suurempi. Kaikissa väestöryhmissä elinajanodote on kasvanut, mutta kasvu on ollut selvästi nopeampaa ylemmässä ammattiasemassa olevilla.
Samoin sairastavuuden osalta sosioekonomiset erot muodostavat selvää eriytymistä. Vähiten koulutetuissa ja heikoissa ammattiasemissa olevissa väestöryhmissä ilmenee enemmän kroonisia sairauksia ja ihmisten koettu terveydentila on heikompi kuin muissa ryhmissä. Hyvin toimeentulevilla on paremmat mahdollisuudet esimerkiksi harrastaa monipuolista liikuntaa ja valita terveellisempiä elintarvikkeita.
Kantolan mukaan terveyserojen kasvu on keskeisimpiä yhteiskunnallisia ongelmia Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella on ulotettava laadukkaat ja vaikuttavat palvelut kaikkien kansalaisten ulottuville siten, että rajalliset resurssit käytetään tehokkaasti.
– Terveyseroihin puuttuminen vaatii onnistuneen terveyspolitiikan lisäksi muutakin. Tarvitaan esimerkiksi arkiliikuntaan kannustamista, päihde- ja ravitsemustietoisuuden lisäämistä ja väestön hyvinvoinnin sekä terveyden huomioimista kaikessa päätöksenteossa. Terveys on huomioitava erityisesti siellä, missä terveyspolitiikan vaikutusmahdollisuudet ovat rajoitetut, Kantola korostaa.
