Eduskunnassa on tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys Suomen ja Yhdysvaltojen välisen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.
Puolustusvaliokunnan pitkäaikainen jäsen, kansanedustaja Mika Kari (sd.) pitää sopimusta merkittävänä lisänä Suomen puolustukselle ja turvallisuudelle.
– DCA-sopimuksella luodaan raamit sille, miten liittolaismaat Suomi ja Yhdysvallat tekevät kahdenvälistä puolustusyhteistyötä. Siksi se tuleekin nähdä Nato-jäsenyyttämme täydentävänä rakenteena. Sopimus on luotu vahvistamaan liittokunnan puolustusta ja turvaamaan Suomen puolustuskykyä kaikissa turvallisuustilanteissa. Se on erityisen tärkeä nyt, kun Euroopan turvallisuusympäristö on Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä muuttunut. Sopimus luo puitteet sille, että puolustusta voidaan liittokunnan alueella tarvittaessa viedä täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, kun yksityiskohdista on sovittu etukäteen, Kari kertoo tiedotteessa.
Sopimuksessa on sovittu yksityiskohdista liittyen esimerkiksi joukkojen maahantuloon, puolustusmateriaalin varastointiin sekä harjoitusalueiden määrittelyyn ja käyttöön. Kari painottaa, että sopimuksessa kunnioitetaan Suomen suvereniteettia.
– Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi vieraan valtion joukot saisivat automaattisesti täyden vapauden toimia Suomen alueella. Keskiössä onkin kaikessa toiminnassa velvollisuus kunnioittaa kaikilta osin Suomen suvereniteettia, lainsäädäntöä ja kansainvälisoikeudellisia velvoitteita sekä kuulla ja ottaa huomioon molempien osapuolten näkemykset. Suomen puolustus perustuu myös jatkossa yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan ja koulutettuun reserviin ja korkeaan maanpuolustustahtoon. DCA-sopimus ei muuta puolustusratkaisumme rakenteita, vaan luo puitteet maidemme väliselle yhteistyölle, Kari linjaa.
Yhdysvalloilla on useita vastaavia sopimuksia sekä eri Nato-maiden että liittokunnan ulkopuolisten maiden kanssa. Sopimusten sisällöt vaihtelevat jonkin verran.
– Tämän sopimuksen myötä kahdenvälinen puolustusyhteistyömme Naton suurimman ja suorituskykyisimmän valtion kanssa saa sopimusperusteisen muodon ja rakenteen. Sen myötä yhteistyö Suomen maaperällä on aiempaa selkeämpää, ja asiasta on valtiotasolla sovittu. Meiltä on tällainen sopimusrakenne aiemmin puuttunut, joten sopimus on sikäli historiallinen, Kari päättää.
LUE MYÖS:
Jarno Limnéll: DCA-sopimus on henkivakuutuksemme kolmas lenkki
