Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen ei pidä pääoppositiopuolue SDP:n talouslinjaa mitenkään uskottavana. Puolueiden yhteistyömahdollisuudet eivät Marttisen mukaan ole parantuneet.
– SDP:n talouspolitiikka on täysi puhallus. Heidän linjansa on lähtenyt siitä, että he vastustavat erittäin jyrkästi valtaosaa hallituksen tekemistä rakenteellisista uudistuksista talouteen ja työmarkkinoille, ja myös valtaosaa säästöistä. Tilalle on tarjottu heppoisia ja keksittyjäkin uusia kohteita, jotka eivät kaikki ole edes oikeita säästöjä, Matias Marttinen lataa Verkkouutisten haastattelussa.
Hän jatkaa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin lyöneen päälle 3,5 miljardilla eurolla uusia veronkorotuksia.
– Eihän tällainen ole mistään kotoisin. Ei linjalle, joka perustuu vain lisävelan ottoon ja massiivisiin veronkorotuksiin voida rakentaa kestävästi Suomen tulevaisuutta.
Marttinen huomauttaa sarkastisesti Lindtmanin ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppuraisen ”kokeneen valaistumisen” nyt vaalien lähestyessä ja alkaneen puhua tuloverotuksen keventämisestä. Marttinen ei usko käänteeseen.
– Demarit eivät ole tehneet pitkään aikaan yhtikäs mitään sen eteen, että tavallisten työssäkäyvien suomalaisten veroaste voisi laskea.
Kokoomusjohtoinen hallitus on taas lähtenyt hänen mukaansa siitä, että työssäkäyvien verotus laskisi joka vuosi.
– Tämä on ollut selkeä tavoite ja toki enemmän pitää tehdä tulevaisuudessa. Kuitenkin joka vuosi omasta työstä jää enemmän käteen kuin aikaisemmin.
SDP on kaikesta huolimatta pyörinyt gallupien kärjessä. Mikä tätä selittää?
– He ovat opposition osalta se selkein vastavoima hallitukselle. Eivät minusta kovin uskottava sellainen, mutta kuitenkin. Samaan aikaan vasemmistoliitto ja vihreät ovat aika lailla eksyksissä poliittisten linjojensa kanssa. Tämä suo SDP:lle aika paljon ansiotonta arvonnousua, Marttinen pohtii.
Muut vasemmistossa eivät hänen mukaansa ole onnistuneet puhuttelemaan äänestäjiä yhtä hyvin kuin SDP.
Vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n profiilien voi hyvällä syyllä sanoa lähentyneen. Vaaleissa ja gallupeissa on nähty, että moni äänestäjä liikkuu herkästi puolueiden välillä. Kynnys vaihtaa punavihreän sävyä näkyy madaltuneen.
Nyt tämä suosii Matias Marttisen mukaan SDP:tä, mutta tilanne voi myös muuttua.
– Vaihtelu kannatuksessa voi vasemmalla olla rajuakin tulevaisuudessa.
Porvariyhteistyö pelaa
SDP on arvostellut hallituksen talouspoliittisia ratkaisuja kärkkäästi julkisuudessa. Lopulta toimia on kuitenkin siunattu tai ainakin hyväksytty hiljaa. Puolue jätti esimerkiksi vaihtoehtobudjetissaan voimaan ison osan rajusti kritisoimiaan leikkauksia ansioturvaan ja asumistukeen. Tällä viikolla repesi kohu puolueen takinkäännöstä, kun SDP äänestikin eduskunnassa hallituksen esityksen puolesta Kela-korvausten kehittämisessä. Ratkaisu johti mediatietojen mukaan sisäiseen poruun puolueessa ja ”hätäkokoukseen” kenttäväen kanssa.
Mediassa poukkoilua on tulkittu toisinaan kädenojennuksiksi kokoomukselle. Sinipunaako tässä jo pedataan?
– Moni toimittaja on vähän liian ihastunut tähän ajatukseen. Minulta kysyttiin joskus, onko tähän suuntaan edes väreilyä vedenpinnalla. Vastasin silloin, että pinta on peilityyni. Ja se on edelleen peilityyni, Matias Marttinen sanoo.
– Heidän talouspolitiikan linjansa on täyttä hapuilua. Kulissia, jolla yritetään viestiä äänestäjille. Mitään todellista politiikan muutosta tai siirtymää politiikassa en ole huomannut. Kokoomus pystyy tällä hetkellä tekemään porvarihallituksessa kumppaneiden kanssa valtavasti sellaisia asioita, joihin muista ryhmistä eduskunnassa ei millään löytyisi tukea.
Marttisen mukaan SDP:n sisäiset ristiriidat herättävät hyviä kysymyksiä puolueen todellisesta linjasta.
– Antti Lindtman ja Tytti Tuppurainen ovat väittäneet, että linja olisi muuttunut – ja tätä tehdään yksittäisten avausten kautta. Samaan aikaan puolueen varapuheenjohtaja Matias Mäkynen arvostelee voimakkaasti SDP:n omaa talouslinjaa, ja toteaa, että puolueen pitäisi myös uskaltaa kyseenalaistaa tätä valittua vahvaa talouden raamien ajattelua ja että näihin ”tulevaisuuden investointeihin” pitäisi myös pystyä ottamaan lisää velkaa.
– Suomalainen äänestäjä voi ihan aiheellisesti miettiä, että mitähän tässä on menossa. En usko hetkeäkään siihen, että demareiden talouslinja olisi tullut piiruakaan keskemmälle.
Kokoomus tekee, mitä lupasi
Kokoomuksen kannatus on pysytellyt kovista ajoista ja vaikeista päätöksistä huolimatta 20 prosentin tuntumassa. Suurin piirtein samoilla lukemilla puolue voitti eduskuntavaalit. Kannatuksen pitäminen on ollut joillekin yllätys. Eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan hallitus toteuttaa sellaista politiikkaa, jota se äänestettiin tekemään.
– Kokoomus tekee juuri sitä, mitä se vaaleissa suomalaisille lupasi. Väitän, että kokoomuksen valinneiden kohdalla äänestäjän kuluttajansuoja on vahvempi kuin mitä se on tässä maassa ollut pitkään aikaan, Marttinen sanoo.
Talousosaajana tunnettu Marttinen oli keskeisessä roolissa kokoomuksen talouslinjan valmistelussa viime eduskuntavaalien alla. Hän muistelee, miten puolue kertoi jo ennakkoon avoimesti säästökohteista ja aikeista uudistaa muun muassa verotusta ja työmarkkinoita.
– Uskon ison osan suomalaisista arvostavan sitä, että asioita hoidetaan vakaasti ja pragmaattisesti. Totta kai ihmiset voivat olla eri mieltä joistakin asioita, joita hallitus tekee, mutta ajattelen silti yhä, että Suomessa on aika paljon ihmisiä, jotka pitävät hienona sitä, että tämä hallitus nyt tosissaan yrittää kääntää sitä suuntaa, johon Suomi on ollut kulkemassa, hän jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Perussuomalaisten hallitustaival on kannatuksen puolesta ollut kokoomusta nihkeämpi. Puolue sai maaliskussa Ylen eduskuntavaalikannatusta mittaavassa gallupissa 15,4 prosentin kannatuksen. Kunta- ja aluevaaligallupissa näytettiin vain 12,7 ja 10,7 prosentin kannatuslukuja. Hallituslähteistä on arvioitu Verkkouutisille, että perussuomalaiset on käytännössä putoamassa tulevissa vaaleissa kovan kannattajaytimensä varaan. Mikäli gallupit realisoituvat heikoksi vaalitulokseksi, ennakoidaan sen vaikeuttavan myös hallitustyötä. Mistä hallituskumppanin suosion lasku johtuu?
Matias Marttinen huomauttaa perussuomalaisten kannatuksen säilyneen huomattavasti vahvemmin verrattuna edelliseen kertaan, kun puolue oli hallituksessa.
Perussuomalaiset sai vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 17,7 prosentin kannatuksen ja lähti keskustan ja kokoomuksen kumppaniksi Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen. Loppuvuodesta 2015 puolueen kannatus oli pudonnut jo alle kymmeneen prosenttiin. Alimmillaan kannatus kävi marraskuussa 2017. Tuolloin perussuomalaisia kannatti Ylen gallupissa vain 6,9 prosenttia vastaajista.
– Kyllähän heidän kannattajakuntansa laajasti tukee kuitenkin niitä asioita, joita hallitus vie eteenpäin, Marttinen sanoo.
Esimerkkeinä hän listaa talouden kuntoon laittamisen ja kansalaisten verotaakan keventämisen, panostuksen turvallisuuteen ja maahanmuuttopolitiikan järkevöittämisen. Perussuomalaiset on hänen mukaansa saanut läpi paljon ajamiaan asioita.
Sen kokoomusryhmyri kuitenkin myöntää, että juuri talouden linja ja sitoutuminen hallitusohjelmaan on hallitusta kasassa pitävä liima. Marttinen muistuttaa, että hallituspuolueiden kiistakapulat ja kohut ovat nousseet varsinaisen hallitustyön ulkopuolelta, ja ne on pystytty aina myös ratkomaan. Etenkin alun vaikeuksista selviytyminen on hänen mukaansa hitsannut hallituspuolueita yhteen.
Hallituksessa tehdään kompromisseja
Kokoomusta on tasaisin väliajoin soimattu ”persuuntumisesta”. Puheiden tukena käytetään yleensä yksittäisten kokoomuslaisten oikeistopopulistisiksi ja perussuomalaisten suuhun sopiviksi tulkittuja lausuntoja ja hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Myös väitteet kokoomuksen konservatiivien ja liberaalien ristiriidoista nostavat tasaisin väliajoin päätään.
Matias Marttisen mukaan syytöksissä ei ole perää.
– Kokoomus ei ole muuttunut piiruakaan hallitusyhteistyön aikana. Meidän ohjelmamme eivät ole muuttuneet, meidän arvomme eivät ole muuttuneet. Totta kai hallitusvastuussa tehdään aina kompromisseja. Sehän kai on kaikille selvää, ettei täällä yksin saa tehdä asioita. Me viemme eteenpäin ja puolustamme yhteisiä ratkaisuja.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
– Niinkin voi ajatella, että jos maassa olisi vähän toisen värinen hallitus, jossa kokoomus olisi mukana, pyörisikö vastaavasti pohdinta sen ympärillä, onko kokoomus siirtynyt toiseen suuntaan?
Matias Marttinen pitää koko asetelmaa kummallisena. Hänen mukaansa kokoomus ei peilaa omaa paikkaansa puoluekartalla suhteessa muihin vaan määrittää sen itse ohjelmatyöllä.
Kokoomuksen sisältä on kuplinut keskustelua hallituksen päätöksiä rankemmista leikkauksista julkiselle sektorille. Välillä arvostelu kohdistuu puolueen johtoonkin.
Marttinen ei tätä niele.
– En tiedä, mikä hallitus olisi viimeksi lähtenyt tällä vakavuustasolla tekemään sopeutustoimia, jotta velkaantuminen sitten vastaavasti saataisiin hallintaan.
Ryhmyri muistuttaa kesästä 2023. Oppositio moitti hallitusta kovasti sopeutuksen mittakaavasta. Silloin puhuttiin vielä kuudesta miljardista eurosta
– Tämä keskustelu on sittemmin hiljentynyt – ja viime vuonna tehtiin lisätoimia, joilla päästiin yhdeksään miljardiin euroon.
Matias Marttisen mukaan kokoomukseen mahtuu laajasti erilaisia näkemyksiä, eikä tätä pidä pelätä.
– Kokoomus kestää vahvaa sisäistä keskustelua ja sparrausta. Tämä on kansanliike, jossa keskustelua voi käydä ja pitää käydä. Tällaisesta tulee myös hyviä huomioita.
Kokoomuksen ryhmäjohtajana hallituskauden alussa kesällä 2023 aloittanut Marttinen sanoo korostaneensa tätä heti kollegoilleen eduskuntaryhmässä.
– Meillä ei tarvitse hyssytellä. Jokainen saa kertoa näkemyksensä ja mielipiteensä.
Onko ryhmyriaikaan kuitenkin mahtunut hetkiä, jolloin kansanedustajaa on joutunut ojentamaan julkisista puheista?
– Menemättä yksittäisiin avauksiin, ihmekös se olisi, jos 48 kansanedustajan ryhmässä puheenjohtaja ei joutuisi joskus jollekin sanomaan, että ”onnistuiko muotoilu julkisuudessa”. Se on ihan normaalia, että tällaista keskustelua joudutaan käymään.
Kansanedustajat ovat paljon esillä. Matias Marttinen myöntää, että tekevälle väistämättä sattuu. Aina ei osu lankulle.
– Tärkeintä on, että näistä oppii ja menee sitten eteenpäin. Ja pakko sanoa, että olen ollut omasta joukkueestani erityisen ylpeä. Meillä aloitti 18 ensimmäisen kauden kansanedustajaa – ja millä ammattitaidolla he ovat työtään tehneet ja miten he ovat poliittiseen keskusteluun osallistuneet. Tämä kertoo siitä, että olemme saaneet erittäin kyvykkäitä ihmisiä mukaan.
Vaikeissa paikoissa
Matias Marttinen sorvasi hallitusohjelmaneuvotteluissa talouden ratkaisuja ja veti sitten edellisen kehysriihen jättisopeutukset ja Ylen toimet läpi runnoneet työryhmät. Verkkouutisten käymissä taustakeskusteluissa Marttisen työtä hankalien asioiden ratkojana kiitellään hallituskumppanien riveistä. Kehuja on tullut oppositiopuolueistakin – ja jopa Ylen johdosta.
– Tärkein asia on luoda luottamusta neuvottelijoiden välille. Se voi viedä välillä vähän pitempäänkin, kuten hallitusneuvotteluissa nähtiin. On mielestäni äärimmäisen tärkeää, että puheenjohtaja näyttää olevansa itse kaulaa myöten sitoutunut työryhmän työhön ja hakee laajasti ratkaisuja, Matias Marttinen sanoo.
– Luottamus tarkoittaa myös sitä, että jäsenet voivat luottaa minun pyrkivän puheenjohtajana tasapuolisuuteen ja siihen, että kaikkien näkemyksiä otetaan huomioon. Näin kaikki tulevat myös pöytään sillä asenteella, että yhteinen ratkaisu pyritään löytämään, hän jatkaa.
Marttisen mukaan sekin on hyväksyttävä, että ratkaisua ei tule. Tämä on politiikassa aina mahdollista.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen
Kokoomusryhmyri kertoo oppineensa työryhmien vetämisestä paljon. Hän kiittelee toistuvasti edustajakollegoita ja puoluejohtoa luottamuksesta. Työn määrä ja julkinen paine kuitenkin myös kuluttavat.
– Muistan kun keväällä johdin päivät pääministeripuolueen eduskuntaryhmää ja sitten lisäksi säästötyöryhmää ja Yle-ryhmää. Siinä oli tämän kauden osalta kenties se tähän mennessä vaativin paikka, ehdottomasti. Kaikki hommat saatiin kuitenkin tehtyä.
Liikunta on Marttiselle tärkein tapa hallita stressiä. Eduskuntatyön rytmin mukaan on osattava elää. Aikaa levätä ja keskittyä välillä muuhun on hankala ennakoida.
– Ajatellaan vaikka viime kesää. Näiden työryhmien jälkeen hoidettiinkin sitten rajaturvallisuuden lakia läpi eduskunnassa ja haettiin viiden kuudesosan enemmistöä sen taakse.
Eduskunta hyväksyi lain perjantaina heinäkuun 12. päivänä.
– Siinä kohtaa, kun kansanedustajat pääsivät kesälomille, oli kyllä sellainen olo, että on kevään aikana jotain töitäkin tehty.
”Haastava ja mielenkiintoinen tehtävä”
Matias Marttinen siirtyy kokoomuksen ministerikierrossa kesällä työministeriksi Arto Satosen tilalle. Satosen asiantuntemusta ja työtä on suitsutettu laajasti hallituspuolueista. Työministerin katsotaan selvinneen mallikkaasti työmarkkinauudistusten läpi viemisestä ja median ja opposition pyörityksestä.
Verkkouutisten tietojen mukaan jotkut kokoomuslaiset yrittivät jopa viritellä viime kesänä kuviota, jossa Satonen olisi jatkanut ja Marttista olisi soviteltu esimerkiksi ympäristöministerin paikalle.
Marttinen ei ota väitteisiin kantaa, mutta sanoo halunneensa koko ajan ehdottomasti työministerin tehtävään.
– Työministeri toimii päällikkönä ministeriössä, jossa voidaan vaikuttaa niin keskeisesti Suomen talouden, työmarkkinoiden, työllisyyden, investointien ja yritysten näkymien osalta – sehän on valtavan haastava ja mielenkiintoinen tehtävä, hän perustelee.
Marttinen muistuttaa poliittisen uransa pyörineen aiemminkin pitkälti talous- ja elinkeinopolitiikan ympärillä, ja jatkaa nopeasti, ettei valtioneuvostossa toki ole helppoja tehtäviä tarjolla.
– Ministerin vastuu on äärimmäisen kovaa vastuuta.
Uuden työministerin tärkein tehtävä on viedä maaliin hallituksen loput työmarkkinauudistukset. Kesällä edessä on ensimmäisenä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen. Syksyllä eduskunta saa pöydälleen takaisinottovelvoitteen poiston ja määräaikaisten työsopimusten tekemisen helpottamisen.
Näistä tuskin selvitään ilman kärkästä julkista keskustelua ja mediamyllyä. Siihen tuleva ministeri on myös valmis.