SDP:n kansanedustaja Timo Harakan mukaan eduskunta heikensi omaa asemaansa poikkeuslain valvojana hyväksymällä rajaturvallisuuslain. Harakka itse vastusti lakia, jota hän kutsuu ”käännytyslaiksi”
– Peräti 94 vuotta vanhan periaatteen mukaan jokainen perusoikeuksia rajoittava poikkeuslaki, eli valtuuslaki, vaatii eduskunnan hyväksynnän. Käännytyslaki on ensimmäinen valtuuslaki, jossa eduskunnalla ei ole oikeutta jälkitarkastukseen, eli käyttöönoton kumoamiseen, Harakka sanoo Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan.
Harakka kirjoittaa, että jopa järeimpiä poikkeusolojen lakeja, kuten valmiuslakia ja puolustustilalakia, voidaan soveltaa ainoastaan eduskunnan tiukoin ehdoin.
– Tilanne on eriskummallinen. Eduskunnalla on valta kumota valtiojohdon päätökset sodasta ja rauhasta, mutta ei käännytyslain käyttöönottoa, vaikka se voi vaarantaa ihmishenkiä Suomen rajoilla, hän kirjoittaa.
Eduskunnalle on Harakan mukaan jäänyt lähinnä lausunto-oikeus.
– Eduskunnan kielteinenkään kanta ei velvoita hallitusta perääntymään, hän toteaa.
– Hallitus ei alkuperäisessä esityksessään pitänyt eduskunnan jälkitarkastusta tarpeellisena. Myös perustuslakivaliokunta sivuutti parlamentarismin perinteen, vaikka siitä lausunnoissa muistutettiin.
Harakka kirjoittaa, että perustuslakivaliokunnan tulkinnat ovat ennakkotapauksia, jotka vaikuttavat jatkossa ihmisoikeuksia koskeviin ratkaisuihin.
– Lisäksi lähtökohtaisesti eduskunnan asema poikkeussäädöksissä jää heikommaksi kuin lähes sataan vuoteen. Poikkeuslakeja voidaan kriiseihin vedoten esittää lisää, hän arvioi.
– Eduskunta ei tästä toki luhistu miksikään duumaksi, mutta kuka puolustaa parlamentarismia, jos ei parlamentti itse? Harva parlamentti rajoittaa omaa valtaansa vapaaehtoisesti ja vähin äänin. Historiassa siitä ei ole koskaan seurannut mitään hyvää.
