Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ihmettelee SDP:n ryhmäjohtajan Tytti Tuppuraisen vaatimusta perustuslakivaliokunnan ”tarkastuksesta”. Tuppurainen kertoi keskiviikkona Ylen A-Studiossa SDP:n muun muassa edellyttävän, että lakiesitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi käytetään vielä uudelleen perustuslakivaliokunnassa, jotta se voi tarkistaa hallintovaliokunnan pykälämuotoilujen täyttävän perustuslakivaliokunnan edellytykset.
Perustuslakivaliokunta sai kuluneella viikolla lausuntonsa valmiiksi kyseisestä poikkeuslakiesityksestä ja esitys siirtyi seuraavaksi hallintovaliokuntaan, jonka vastuulla on mietinnön laatiminen.
– En ole hahmottanut, mistä oikeudellinen tarve perustuslakivaliokunnan B-lausunnolle olisi syntynyt, koska perustuslakivaliokunta nimenomaan ei edellyttänyt tällaista B-lausuntoa, Vestman kommentoi asiaa Verkkouutisille.
– Valiokunta katsoi, että poikkeuslakiesityksen perusratkaisu sinänsä täyttää rajatun poikkeuksen edellytykset, mutta edellytti jonkinlaisen jälkikäteisen oikeusturvakeinon lisäämistä lakiin, jotta laki voidaan poikkeuslakina säätää. Tällaisen säännöksen lisääminen ei perustuslakivaliokunnan mielestä siis vaatinut poikkeuslain käyttämistä uudelleen perustuslakivaliokunnassa.
– Toinen syy on se, että on vakiintunut käytäntö poikkeuslakien kohdalla eli perustuslainsäätämisjärjestystä käytettäessä, että B-lausuntoja ei ole edellytetty, Vestman jatkaa.
Vestman toteaa, että lakiesityksen palauttaminen perustuslakivaliokuntaan on tässä tapauksessa hallintovaliokunnan ratkaistava asia, mutta sen edellytyksenä on, että on oltava oikeudellinen epäselvyys.
– Perustuslakivaliokuntaan ei siten voida lähettää lakia takaisin vain jonkin ryhmän poliittisen vaatimuksen vuoksi.
Kun säädetään tavallista lakia, lakiesitys voi ”palautua” vielä perustuslakivaliokuntaan tarkistettavaksi mietintävaliokunnan jälkeen lähinnä, jos lain perusratkaisua muutetaan. Useimmiten ei.
Miten varmistutaan, että perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset tulee tehdyksi?
– Aivan samalla tavalla kuin tavanomaisesti eduskunnan lainsäädäntötyössä. Tämä perustuslakivaliokunnan ponnessa edellyttämä muutosvaatimus jonkinlaisen jälkikäteistä oikeusturvaa koskevan säännöksen lisäämisestä poikkeuslakiin on eduskuntaa oikeudellisesti sitova. Tämä tarkoittaa sitä, että viime kädessä eduskunnan puhemies valvoo, ettei täysistuntoon käsiteltäväksi tule mietintöä, jossa muutosta ei olisi tehty, Vestman avaa asiaa.
Poikkeuslain kohdalla ”ponnessa oleva muutosvaatimus” tarkoittaa käytännössä edellytystä lain säätämiselle ylipäänsä.
Hallintovaliokunta on varannut kalenteristaan lakiesityksen käsittelyyn koko ensi viikon. Ehtiikö ja onko mietintövaliokunnan mahdollista saada muutokset tehtyä?
– Tätä pitää kysyä tietysti hallintovaliokunnalta, mutta käsittääkseni edellyttämämme muutokset ovat sellaisia, että ne voidaan mietintövaliokunnassa kyllä tehdä.
