SDP:n kansanedustajat Lauri Lyly, Piritta Rantanen, Niina Malm ja Timo Suhonen sanovat, että työehtojen minimisuoja on murtumassa ja työehdoilla kilpailu alaspäin helpottuu.
– Paikallisen sopimisen laajentaminen järjestäytymättömiin yrityksiin muodostaa ilmeisiä riskejä työntekijöiden palkka- ja työehtojen heikkenemiselle. Tästä syystä esitimme tänään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa lakipaketin hylkäämistä, kansanedustajat toteavat tiedotteessaan.
Heidän mukaansa yleissitovuus uhkaa jopa poistua tietyiltä aloilta.
– Aina on voinut sopia paremmin paikallisesti. Lisäksi ilman tätä lakiesitystä työnantaja olisi voinut saada kaikki paikallisen sopimisen hyödyt järjestäytymällä. Nyt kuitenkin tämän esityksen myötä työehtosopimusten joustot avataan sellaisille tahoille, jotka eivät pysty tasavertaisesti neuvottelemaan niistä työpaikkatasolla. Pahimmillaan tämä johtaa työehtojen heikentymiseen koska työehtosopimusten mahdollistamien joustojen alarajat otetaan yhä enenevässä määrin käyttöön, sanoo Rantanen.
Yleissitovuus määritellään järjestäytyneitten yritysten palveluksessa olevan henkilömäärän mukaan. Järjestäytyneissä yrityksissä täytyy olla noin puolet alan palkansaajista, jotta työehtosopimuksien yleissitovuus on olemassa.
Lylyn mukaan yleissitovuuden heikkeneminen johtuu siitä, että työnantajalla ei ole enää kannusteita järjestäytyä, koska samat paikallisen sopimisen oikeudet saa ilman velvollisuuksia.
– Yleissitovasta kentästä siirrytään nykyistä helpommin pois, koska laki kannustaa tekemään yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Joillakin aloilla uhkana on, että yhdenkin ison yrityksen siirtyminen pois yleissitovasta kentästä vaarantaa yleissitovan sopimuksen kattavuuden. Nämä molemmat tekijät vievät joiltain aloilta yleissitovuuden lähitulevaisuudessa, hän uskoo.
– Siltä alalta, jolta yleissitovuus poistuu, yli puolet alan työntekijöistä on tilanteessa, jossa ei ole työehtosopimuksen antamia palkka- ja työehtoja eikä suojaa ollenkaan, Lyly jatkaa.
Sopimustasapaino ei ole kohdallaan
SDP:n edustajien mukaan järjestäytymättömässä kentässä ei ole riittävästi sopimusosaamista. Etenkin luottamusvaltuutetuiden osalta sopimusosaaminen on selvästi huonompaa, kuin luottamusmiehen, joilla on taustallaan ammattiliiton tuki.
– Tilanne on pahin ulkomailta tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta. Heillä ei ole lähtökohtaisesti tietoakaan suomalaisesta sopimuskulttuurista eikä palkkatasoista. Lisäksi puutteet kielitaidossa muodostavat aikaisemmin mainittujen kanssa korkean riskin siihen, että tehdyt sopimukset eivät ole alan työehtosopimuksen mukaisia. Uhka työehtojen polkemisesta on heidän kohdallaan suuri, Lyly sanoo.
Malmin mukaan kansainvälinen ja suomalainen lainsäädäntö nojaa periaatteeseen, että heikomman osapuolen asema turvataan.
– Tämä lakiehdotus on aivan päinvastainen. Sopimusautonomiaa siirretään nyt sopijaosapuolten ulkopuolelle. Suunnan pitäisi olla päinvastainen. Esityksellä heikennetään työelämän kehittämistä, mikä on tapahtunut työmarkkinaosapuolten järjestäytymisen ja työehtosopimustoiminnan kautta. Tämä on päinvastaista kehityssuuntaa mitä kansainväliset sopimukset ja EU:n vähimmäispalkkadirektiivi valtiolta edellyttää, Malm sanoo.
Laki vie Suomen kohti tuntematonta, jossa lakimies voittaa
Järjestäytyneessä kentässä työriidat useimmiten menevät työtuomioistuimeen. Järjestäytymättömässä kentässä samankaltaiset asiat menevät yleiseen tuomioistuimeen. Yleisen tuomioistuimen käsittelyajat ovat pidemmät ja kustannukset ovat korkeammat.
– Asioiden jakaantuminen eri tuomioistuimiin, järjestäytymättömät yleiseen tuomioistuimeen ja järjestäytyneet työtuomioistuimeen, tulee heikentämään yksittäisen työntekijän ja työntekijäryhmän oikeusturvaa. Järjestäytymättömässä kentässä tämän lakipaketin myötä yksittäinen työntekijä joutuu itse paljon suurempaan vastuuseen kuin järjestäytyneessä kentässä, kertoo Suhonen.
– Toisin sanoen lakimiesten palkkiot tulevat kasvamaan ja työntekijän taloudellinen vastuu kasvamaan. Onko tässä mitään järkeä, kysyy Suhonen.
Malmin mukaan hallituksen esityksessä on arvioitu puutteellisesti tasa-arvovaikutuksia.
– Siinä todetaan, että lakipaketti voi vaikuttaa negatiivisesti naisvaltaisiin aloihin. Lakimuutos voi johtaa myös työehtojen heikentymiseen aloilla, joilla on lähtökohtaisesti heikompi palkkataso. Tämä on pöyristyttävää politiikkaa.
Edustajien mukaan vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen ei ole arvioitu olevan laisinkaan. Asiantuntijoiden mielestä esityksessä lähteitä ja tutkimuksia on tulkittu valikoivasti tuottavuusvaikutusten osalta.
”Tekninen” muutos
Lylyn, Rantasen, Malmin ja Suhosen mielestä hallitus polkee työntekijöiden asemaa myös tekemällä muutoksen jo aiempaan työehtosopimuslakiin, johon oli jäänyt ”tekninen” virhe.
Tämä virhe mahdollisti työrauhavelvoitteesta maksettavien hyvityssakkojen tasapuolisuuden riidan osapuolille, mutta nyt hallitus palauttaa työnantajien sakkotason vanhalle, alemmalle tasolle. Työntekijät maksavat uutta, korkeampaa sakkoa.
– Hallitus rikkoo näin pariteettiperiaatteen, jossa työmarkkinaosapuolten rikkomuksista tuomittiin samassa suhteessa. Nyt työntekijät laitetaan maksumiehiksi, ja työnantajat pääsevät erittäin vähällä. Tämä on epäoikeudenmukaista, toteaa Rantanen.
SDP:n kansanedustajat vaativat hallituksen esityksen hylkäämistä ja lakialoitetta työntekijän tulkintaetuoikeudesta hyväksyttäväksi.
