SEB ennustaa, että globaali vuotuinen talouskasvu pysyy hieman yli kolme prosenttia vuosina 2024–2026. Maailmantalous kasvaa kuitenkin hitaammin kuin ennen koronapandemiaa, ja näkymät ovat pirstaloituneet.
Vaikka Suomen BKT on edelleen alle vuoden 2023 tason, viime aikoina on nähty marginaalista neljännesvuosittaista kasvua. Talous hyötyy vähitellen korkojen laskusta.
Yhdysvallat osoittaa edelleen taloudellista voimaa, Kiinan kasvu hidastuu, ja euroalue kamppailee sekä rakenteellisten että suhdanneluonteisten ongelmien kanssa. Taistelu inflaatiota vastaan on suurelta osin voitettu, ja monet keskuspankit laskevat ohjauskorkojaan.
– Yhdysvaltojen vaalit ovat nyt ohi, mikä poistaa joitakin epävarmuustekijöitä, mutta monet muut ovat edelleen olemassa. Oletamme, että Yhdysvallat nostaa tulleja erityisesti Kiinaa vastaan. Presidentinvaalikampanjan aikana mainittuja korkeimpia tasoja – 60 prosenttia Kiinaa vastaan ja 20 prosenttia muuta maailmaa vastaan – käytetään kuitenkin neuvotteluaseena, sanoo SEB:n pääekonomisti Jens Magnusson.
Hän huomauttaa, että korkeat tullit voivat myös vahingoittaa Yhdysvaltojen taloutta.
– Uskomme, että sekä niiden tasosta että kestosta neuvotellaan. Näin ollen presidentiksi valitun Donald Trumpin kauppapolitiikan vaikutuksia on toistaiseksi vaikea arvioida, jatkaa Magnusson.
– Maailmanlaajuiseen kasvuennusteeseemme kohdistuva suuri riski on se, että korkeampia tulleja saattaa seurata vastatoimien ja epävarmuuden lisääntyminen. Korkeampi inflaatio yhdessä yleisesti kohonneen epävarmuuden kanssa voi saada keskuspankit kiristämään politiikkaansa, kotitaloudet säästämään enemmän ja yritykset epäröimään investointeja negatiivisen kasvukierteen aikana, Magnusson toteaa.
Inflaatio ja kasvu hidastuvat, mikä heijastuu keskuspankkien politiikkaan
SEB:n ekonomistit ovat nostaneet Yhdysvaltojen kasvuennusteen 2,7 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,0 prosenttiin vuonna 2025, mikä johtuu kotitalouksien vahvasta kulutuksesta.
Euroalueen kasvu on maltillista, vain 0,8 prosenttia tänä vuonna ja 1,3 prosenttia ensi vuonna, kun Saksa kamppailee suhdanne- ja rakenneongelmien kanssa.
Kiinan taloutta painaa aiempi luotonannon laajeneminen, joka on aiheuttanut ongelmia kiinteistömarkkinoilla, sekä vientiin suuntautunut kasvumalli, joka kohtaa nyt kaupan esteitä ja tulleja.
Inflaatio ja kasvu hidastuvat, mikä näkyy keskuspankkien politiikassa. Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorko laskee pohjalukemiinsa hieman aiemmin odotettua korkeammaksi, 3,50 prosenttiin, ja Euroopan keskuspankin talletuskorko hieman aiempaa ennustetta alemmaksi, 1,50 prosenttiin.
– Inflaation hidastuminen vaikuttaa reaalikorkoja nostavasti, mutta kuluttajahintojen nousuvauhdin merkittävä hidastuminen antaa Euroopan keskuspankille mahdollisuuden tukea taloutta aiemmin odotettua suuremmilla koronlaskuilla. Myös julkisen sektorin ennätyksellisen velkaantumisen vuoksi rahapolitiikan päättäjien on otettava enemmän vastuuta suhdanteista, sanoo SEB:n päästrategi Jussi Hiljanen.
Suomi jättää taantuman taakseen
Vaikka Suomen BKT on edelleen alle vuoden 2023 tason, viime aikoina on nähty marginaalista neljännesvuosittaista kasvua. Talous hyötyy vähitellen korkojen laskusta.
BKT:n odotetaan supistuvan 0,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvavan 1,5 prosenttia ensi vuonna ja 1,8 prosenttia vuonna 2026.
Talouden suurin hidaste ovat olleet investoinnit, jotka ovat laskeneet 20 prosenttia vuoden 2022 huipusta. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat olleet vahvempia, mutta rakennusala – erityisesti asuntosektori – on kokenut jyrkimmän laskun.
Rakentamisen aloittaminen on vähentynyt 50 prosenttia vuoden 2021 huipputasosta, ja uudet rakennusluvat ovat nyt alle kolmanneksen saman vuoden tasosta. Vaikka markkina-aktiviteetti on edelleen vähäistä, hintojen vakiintumisen yhdessä alhaisempien korkojen kanssa pitäisi vähitellen alkaa tukea alaa.
Korkea inflaatio ja heikko kuluttajien luottamus ovat pitäneet kotitalouksien kulutuksen ennallaan kolmen viime vuoden ajan. Viime aikoina kuluttajien mieliala on kuitenkin hieman parantunut, ja vähittäismyynti näyttää vakiintuneen.
– Koska Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste on suhteellisen korkea ja vaihtuvakorkoisten korkojen osuus suuri, korkojen aleneminen vaikuttaa ostovoimaan myönteisemmin kuin monissa muissa maissa. Työmarkkinoiden vahvistumisen ohella tämän odotetaan lisäävän kulutusta ennustejaksolla SEB arvioi.
