Keskuskauppakamari esitteli tänään laajan verouudistusehdotuksensa, jolla se haluaa evästää kevään puoliväliriiheen kokoontuvaa hallitusta. Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi nostaa listauksesta ensisijaiseksi toimeksi ansiotuloverotuksen kahden ylimmän luokan poistamisen.
Romakkaniemi toteaa Verkkouutisille, että ehdotus aiheuttaa usein poliittista kiistaa siitä, että ”velaksi halutaan antaa hyvätuloisille verohelpotuksia”. Romakkaniemi kääntäisi koko ajattelun toisin päin.
– Ei siinä mitään velaksi anneta, kun meillä on niin kireä ansiotulojen verotus.
Ansiotulojen ylin 60 prosentin marginaaliverokanta tulisi laskea 50 prosenttiin, Keskuskauppakamarin veroreformissa linjataan.
– Kaikki tutkimukset ja Ruotsin esimerkki osoittaa, että se maksaisi itsensä takaisin julkiselle taloudelle ja myös yksityisellä puolella kasvattaisi tuloja ja toisi lisää hyvinvointia.
Romakkaniemen mukaan muutoksen jälkeen lisätyötä tehtäisiin enemmän, koska se olisi kannattavampaa, ihmiset etenisivät urallaan ja ottaisivat vastuullisempia tehtäviä, yksityinen kulutus lisääntyisi ja sitä kautta myös työllisyys näillä aloilla.
– Sehän on aivan no-brainer, sanoo Romakkaniemi ja viittaa Ruotsin solidaarisuusveron poistoon, jonka jälkeen tutkimusten mukaan aktiivisuus lisääntyi niin paljon, että menetetyt verotulot saatiin takaisin ja yhteiskuntaan lisää vaurautta.
Yhteisöveroa Keskuskauppakamari haluaisi edelleen alentaa 18 prosenttiin, sillä kun veroa edellisen kerran laskettiin Suomessa reilut kymmenen vuotta sitten, muut Pohjoismaat seurasivat pian perässä ja kilpailuetu on siltä osin menetetty.
Romakkaniemi sanoo, että reformissa esitetyt yhteisöveron alennus, listaamattomien yritysten nettovarallisuuden vaateesta luopuminen ja perintö- sekä lahjaveron poistaminen ja siirtyminen luovutusvoittoveroon, liittyvät yhteen ja pitäisi kaikki toteuttaa samalla.
– Tämä kolmikko vauhdittaisi valtavasti Suomen taloutta ja kasvattaisi investointipotentiaalia olemalla iso rakennemuutos, joka ei edes mekaanisesti maksaisi paljon. Ja pidemmällä aikavälillä verotuotot olisivat aivan varmasti suuremmat kuin nyt, Romakkaniemi sanoo.
Hänen mukaansa listaamattomissa yrityksissä on tällä hetkellä 5-10 miljardia kiinni kiinteissä pääomissa pelkästään osingon maksamiseksi, kun olisi paljon tuottavampaa jos varallisuus voisi olla kiinni tutkimuksessa, innovaatioissa ja muussa aineettomassa pääomassa.
– Hintalappu tästä olisi nolla.
– Perintöveron suhteen on laskettu, että perheyrityksissä on viisi miljardia euroa likvideissä puskureissa odottamassa kuolemaa tai sukupolven vaihdosta, Romakkaniemi jatkaa.
Perintöverosta pitäisi hänen mielestään päästä eroon etenkin siksi, että se nykyisin aiheuttaa ”kafkamaisia tilanteita”, kun esimerkiksi henkilön toinen vanhempi kuolee ja peritystä asunnosta lankeavat verot maksuun, vaikka elossa olevalla toisella vanhemmalla on siihen täysi asumis- ja hallintaoikeus. Samoin yrityksissä syntyy hankalia tilanteita, joissa perintöveroa joudutaan kuittaamaan velalla.
Valtion tulopuolella Keskuskauppakamari ehdottaa haittaverojen, myös esimerkiksi bensaveron, sitomista indeksiin, jolloin niiden reaaliarvo säilyy eikä laske ajan kuluessa.
Pitkällä aikavälillä Romakkaniemen mukaan pitäisi ryhtyä verottamaan selkeästi terveyshaittoja eniten tuottavia aineita, eikä tehdä pistemäisiä korotuksia yksittäisiin ryhmiin, kuten nyt toteutettu makeisten arvonlisäveron nosto.
– Lisätty suola ja sokeri, transrasvat prosessoiduissa elintarvikkeissa. Näiden verottaminen kaikessa ruoassa toisi hyvät verotulot ja samalla terveyshyötyjä, hän sanoo.