Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence –tutkimukseen.
Tyypillisimmin työelämässä tapahtuva häirintä ilmenee asiattomana tuijottamisena tai katseina, jotka tekevät olon epämukavaksi (22 %), asiattomina seksuaalisina vitseinä tai loukkaavina huomautuksina (19 %) sekä ei-toivottuna fyysisenä kontaktina (17 %).
Naisille kaikkien seksuaalisen häirinnän muotojen kokeminen on huomattavasti miehiä yleisempää.
– Seksuaalista häirintää koetaan työelämässä melko usein, mutta siitä huolimatta vain neljä prosenttia työelämässä olleista ajattelee, että häirintä on nykyisellä tai viimeisimmällä työpaikalla erittäin tai melko yleistä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että suurimmalla osalla seksuaalista häirintää kokeneista on häirinnästä vain yksittäisiä kokemuksia, Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku von Bell sanoo.
Seksuaalista häirintää kokeneista 82 prosenttia on kokenut häirintää miesten taholta, 17 prosenttia naisten taholta ja yhdeksän prosenttia puolestaan kertoo, että häiritsijä ei ole ollut tunnistettavissa.
– Naisten kokemassa häirinnässä tyypillistä on, että tekijä on lähes aina mies, monesti joko asiakas, kollega tai esihenkilö. Miesten kokema häirintä on tyypillisesti naispuolisen kollegan tai asiakkaan tekemää, mutta noin kolmasosassa tapauksista tekijä on toinen mies, kertoo Tilastokeskuksen erikoistutkija Marjut Pietiläinen.
Häirintää eniten kaupan ja terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla
Työelämässä seksuaaliseen häirintään syyllistyy usein asiakas (57 %). Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa muun muassa potilaat, oppilaat, opiskelijat ja matkustajat. Työkaverien tekemää häirintää on kohdannut joka toinen (49 %).
Koska seksuaalinen häirintä on monesti asiakkaiden tai asiakasta vastaavien tekemää sitä koetaan tyypillisesti asiakaspalvelualoilla ja asiakaspalvelutehtävissä.
Työkaverien tekemää häirintää joutuvat puolestaan kohtaamaan miesvaltaisilla aloilla työskentelevät työntekijät, johtajat ja erityisasiantuntijat. Esihenkilöiden tekemään seksuaalista häirintää esiintyy eniten toimisto- ja asiakaspalvelutehtävissä miesvaltaisilla aloilla sekä aloilla, joilla miehiä ja naisia työskentelee tasaisesti.
Häirinnästä ei aina kerrota
Vain noin kolmasosa (32 %) on raportoinut kokemastaan häirinnästä. Hieman yli viidennes (22 %) on raportoinut häirinnästä esihenkilölleen. Viisitoista prosenttia on kertonut asiasta työpaikan häirintäyhdyshenkilölle.
– Tyypillistä on, että seksuaalisesta häirinnästä kerrotaan työkaverille tai jollekin läheiselle henkilölle. Kokemukseen haetaan todennäköisesti enemmänkin tukea kuin tapaukseen puuttumista. Tämä saattaa kertoa siitä, että häirintätilanteita mieluummin siedetään kuin pyritään ratkaisemaan, von Bell toteaa.
Työpaikan ohjeistus häirintätilanteisiin tai häirintäyhdyshenkilön nimeäminen ei suoraan näytä vaikuttavan koetun häirinnän määrään. Jos työpaikalla on häirintään liittyvä ohjeistus ja häirintäyhdyshenkilö, työntekijät tietävät selvästi paremmin, mistä he saavat apua häirintätilanteessa.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen toteuttamaan väkivallan yleisyyttä väestötasolla mittaavaan EU:n Gender Based Violence -tutkimukseen, josta naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE ja Tilastokeskus julkaisevat tänä syksynä uusia tuloksia. Aiheina ovat verkkoväkivalta, nuorten naisten kokema väkivalta, työelämässä koettu seksuaalinen häirintä, kokemukset vainoamisesta, lapsuuden väkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta.
