Sunnuntaina järjestettävissä kunta- ja aluevaaleissa äänestäjät Helsingin ulkopuolella saavat käteensä kaksi vaalilippua, yhden kumpiinkin vaaleihin. Yliopistotutkija, poliittisen historian dosentti ja valtiotieteiden tohtori Jenni Karimäki pohtii, voiko se näkyä jopa vaalituloksessa. Asiasta kertoo Iltalehti.
Vaalit yritetään erottaa toisistaan useilla tavoilla. Kuntavaalien vaaliliput ja ehdokaslistat ovat perinteiseen tapaan valkoisia, kun taas aluevaaleissa ne ovat violetteja. Kuntavaalien ehdokasnumerot ovat yksi-, kaksi- ja kolmenumeroisia, aluevaalien taas nelinumeroisia.
Karimäki arvelee, että täysin ilman hämminkiä tuplavaaleista ei kuitenkaan selvitä.
– Jossain määrin se ehkä voi aiheuttaa pientä hämmennystä, kun vaalilippuja on nyt kaksi, Karimäki toteaa.
Yliopistotutkijan mukaan on huomionarvoinen seikka, tuleeko näissä vaaleissa enemmän hylättyjä äänestyslippuja kuin tavallisesti. Näin voisi käydä, jos ihmiset kirjoittavat vahingossa kuntavaaliehdokkaan numeron aluevaalien vaalilippuun ja päinvastoin.
Viime kuntavaaleissa hylättyjä ääniä oli 11 507 kappaletta, eli noin 0,5 prosenttia kaikista äänistä. Nähtäväksi jää, kasvaako luku näissä vaaleissa.
Karimäki huomauttaa, että kaksien vaalien järjestäminen samana päivänä on muualla maailmassa melko yleistä.Esimerkiksi länsinaapurissa Ruotsissa vaaleja on samana päivänä jopa kolme, kun parlamentti, maakuntapäivät ja kunnanvaltuustot valitaan kaikki samoissa vaaleissa.
Kahdet vaalit on järjestetty samaan aikaan myös Suomessa. Vuonna 1996 päätettiin yhdistää kuntavaalit ja eurovaalit, jotta Suomi saisi valittua Euroopan parlamenttiin uudet europarlamentaarikot kesken kauden.
Karimäki uskoo myös suomalaisten tottuvan tuplavaaleihin.
– Kyllä äänestäjät ovat muualla tästä hyvin selvinneet, Karimäki tiivistää.
