Varatuomari Jukka Ahtela on luovuttanut tänään työministeri Arto Satoselle (kok.) selvityksen henkilöstön hallintoedustuksen mahdollisista muutostarpeista. Seuraavaksi selvitystä käsittelee kolmikantainen työryhmä. Hallitus arvioi muutostarpeita puoliväliriihessään keväällä 2025.
Hallintoedustuksella tarkoitetaan henkilöstön edustusta yrityksen hallinnossa, esimerkiksi hallituksessa tai johtoryhmässä.
Nykylainsäädännön mukaan henkilöstöllä on oikeus osallistua liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn, kun yrityksen työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 150.
– Hallintoedustus on kuin uinuva jättiläinen. Sen olemassaolosta ollaan tietoisia, mutta se ei ole noussut työmarkkinoilla suureksi ilmiöksi tai edes ristiriitoja aiheuttavaksi kysymykseksi. Hallintoedustuksen potentiaalia ja hyötyjä pitävät sekä työnantajat että palkansaajat myönteisinä – kunhan hallintoedustus toimeenpannaan oikealla tavalla, varatuomari Ahtela sanoo tiedotteessa.
Varatuomari Ahtela muistuttaa yrityskentän moninaisuudesta ja korostaa selvityksessään nykyisen joustavan järjestelmän hyötyjä. Joustavuus mahdollistaa ja jopa kannustaa rakentamaan yrityksen ja henkilöstön tarpeita parhaiten vastaavan menettelyn.
Selvityksessä tehdyn vertailun mukaan muiden Pohjoismaiden mallit näyttäytyvät Suomen järjestelmää jäykemmiltä ja kaavamaisemmilta.
– Joustavuuden säilyttäminen on tärkeää, koska yritykset ja niiden johtamisjärjestelmät ovat erilaisia. Arvioimme henkilöstön hallintoedustuksen mahdollisia muutostarpeita kokonaisuutena hallituksen puoliväliriihessä, työministeri Satonen toteaa.
Yhteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan nykyisin yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää.
Selvityksessä tuli arvioida, millaisin edellytyksin tai reunaehdoin henkilöstön työntekijöiden määrään perustuvaa soveltamisalaa olisi mahdollista laajentaa nykyisestä.
Varatuomari Ahtelan mukaan soveltamisala voitaisiin laajentaa koskemaan yrityksiä, joissa on vähintään 100 työntekijää. Hän kuitenkin ehdottaa, että 100−150 työntekijän yrityksissä olisi mahdollista toteuttaa hallintoedustus kevyemmällä menettelyllä. Näissä yrityksissä voitaisiin sopia hallintoedustuksen toteuttamisesta noudattamalla keskeisiä jatkuvan vuoropuhelun periaatteita. Jatkuvasta vuoropuhelusta säädetään yhteistoimintalaissa.
Mikäli hallintoedustuksesta ei voida sopia, varatuomari Ahtela ehdottaa menettelyä, jossa työnantajan esittämä ratkaisuehdotus hallintoedustuksen toteuttamiseksi käsiteltäisiin vielä uudelleen yhdessä henkilöstön kanssa. Näin pyrittäisiin varmistamaan, että lakisääteinen hallintoedustus toteutetaan sen tavoitteita parhaiten edistävässä yrityksen hallintoelimessä.
Lainsäädäntömuutosten lisäksi varatuomari Ahtela ehdottaa toimia tietoisuuden parantamiseksi, jotta hallintoedustuksen tarjoamia mahdollisuuksia osattaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.
Yrityksille ja niiden henkilöstölle tulisi olla tarjolla käytännönläheisessä muodossa tietoa hallintoedustuksen merkityksestä yrityksen toiminnan sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin kehittämisessä.
Yhteistoimintalain muuttaminen on yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista. Lakihankkeen ensimmäisen vaiheen muutoksia lain soveltamisalan nostamisesta sekä muutosneuvotteluiden vähimmäiskeston lyhentämistä käsitellään parhaillaan eduskunnassa.
Lakihankkeen toinen vaihe keskittyy henkilöstön hallintoedustuksen mahdollisiin muutostarpeisiin.
Työministeri Satonen nimesi 11.9.2024 varatuomari Ahtelan tekemään selvityksen hallintoedustuksen muutostarpeista. Selvitystä käsittelee seuraavaksi kolmikantainen työryhmä, jonka toimikausi on 1.1.−31.3.2025.
