Lennokkien käyttö sodankäynnissä on kehittynyt huimaa vauhtia Venäjän käynnistettyä täysimittainen hyökkäys Ukrainaan.
Ennen Venäjän hyökkäystä sotilaskäytössä olleet lennokit olivat pääasiassa isoja, raskaita ja kalliita. Nopeasti sodan alettua erityisesti Ukraina otti rintamalla käyttöön kevyitä, massatuotettuja siviililennokkeja, joita se onnistui muuttamaan suuret määrät sotilaskäyttöön.
Länsimaisten asevoimien kiinnostus kevyitä lennokkeja kohtaan kasvoi merkittäväksi hyvin nopeasti sen jälkeen, kun tieto lennokkien tehokkuudesta alkoi levitä. Lennokkien kameroiden kautta Ukraina on myös kyennyt levittämään länsimaille suuret määrät videomateriaalia lennokkien voimasta.
Lennokeista pudotettavat räjähteet ovat olleet uhka jopa panssaroiduille kohteille.
Viimeisen vuoden aikana lennokkien kehitys on painottunut kamikaze-lennokeihin, arvioi The Times. Lehden haastattelemien ukrainalaisten sotilaiden mukaan kohteen lähelle lentävät ja räjähtävät lennokit ovat huomattavasti entisiä, pommeja pudottavia lennokkeja tehokkaampia.
Raskailla kamikaze-lennokeilla voi tuhota jopa panssarivaunuja.
Moderni taistelukentän lennokin kameraan sukelletaan lennokkeja operoivan ukrainalaissotilaan mukaan usein kasvoille laitettavilla laseilla, jotka näyttävät lennokin kuvan suorana lähetyksenä. Ensimmäisestä persoonasta lennätettävät räjähdekuormalla lastatut FPV-lennokit ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi.
Nimitys FPV tulee englannin kielen sanoista first person view, suomeksi ensimmäisen persoonan kuvakulma.
FPV-lennokit ovat yleistyneet sodan kummallakin osapuolella. Ensimmäisen persoonan kuvakulma mahdollistaa ukrainalaissotilaan mukaan aivan uuden tason tarkkuuden, ketteryyden ja tilannetietoisuuden.
Venäjä ja Ukraina ovat kehittäneet myös lennokkipuolustustaan nopeasti. Ukrainalaissotilaiden mukaan jopa puolet matkaan lähetetyistä FPV-lennokeista eivät pääse kohteeseen asti. Ne joko ammutaan alas tai pudotetaan signaalihäirinnällä.
Seuraava askel tulee olemaan tekoälyn laajamittainen käyttöönotto, arvioivat ukrainalaissotilaat. Tekoälyn avulla voi olla mahdollista toteuttaa tehtävä, vaikka yhteys ihmisohjaajaan katkeaisi häirinnän vuoksi.
Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti viime vuoden syyskuussa, että se on hyväksynyt tekoälyä laajasti hyödyntävän Saker-lennokin operatiiviseen käyttöön. Lennokki kykenee tekoälyn avulla tunnistamaan kohteen sekä navigoimaan automaattisesti myös ilman GPS-signaalia, mikäli lennokkia yritettäisiin häiritä.
Lennokki kykenee myös tekoälyn avulla tekemään itsenäisesti päätöksen tappavan voiman käytöstä, mikäli ihmisohjaajaan ei saada yhteyttä.
– Tämä on hyvin uusi osa armeijaamme ja tätä sotaa, joka vain kehittyy ja kehittyy kovaa vauhtia, lennokkeja operoivan ryhmän johtaja sanoo.
Tekoälyn avulla ukrainalaissotilaat uskovat kykenevänsä vähentämään ihmisohjaajien roolia lennokkisodassa, mikä mahdollistaisi entistä laajemman lennokkien käytön.
Ukrainalaisen lennokkiryhmän johtajan mukaan lennokkisodan huippu ei ole vielä lähelläkään.
