”Seuraava duuma voi nähdä vallanvaihdoksen Venäjällä”

Venäjän duuman vaalit eivät ole merkityksettömät, mistä myös Kremlin päätökset kertovat, arvioi venäläistoimittaja.
Venäjän valtionduuman rakennus Moskovassa. / LEHTIKUVA / MAARIT ROIHA
Venäjän valtionduuman rakennus Moskovassa. / LEHTIKUVA / MAARIT ROIHA

Venäläistoimittaja Vladimir Metjolkin arvioi, että Jablokon sulkeminen syyskuun duuman vaaleista kertoo niiden olevan Kremlin kannalta huomattavasti tärkeämmät kuin ulkopuolelta näyttää.

– Vaalit, joissa yksi ainoa puolue toimii käytännössä sodanvastaisen kannan suosion mittarina, eivät ole mikään vähäpätöinen asia, Metjolkin huomauttaa viestipalvelu X:ssä.

Liberaali Jabloko-puolue sai vielä 29. heinäkuuta luvan Venäjän keskusvaalilautakunnalta osallistua duuman vaaleihin. Venäjän korkein oikeus kuitenkin kumosi maanantaina 10. elokuuta Jablokon ehdokaslistan rekisteröinnin ja sulki puolueen vaaleista.

Jabloko oli ainoa sodanvastainen rekisteröity puolue ja se olisi kampanjoinut vaalilauseen ”Rauhan ja vapauden puolesta” alla.

Historioitsijan koulutuksen saanut Metjolkin työskenteli Moskovassa Doxa-lehden toimittajana. Hän sai kollegoineen vuonna 2021 syytteet ja joutui kotiarestiin. Huhtikuussa 2022 Metjolkin tuomittiin kahdeksi vuodeksi työpalvelukseen. Hän poistui myöhemmin Venäjältä ja on nykyisin maassa etsintäkuulutettu, kertoo Barents Observer.

Historioitsijan koulutuksen saanut Metjolkin oli Moskovassa Doxa-lehden toimitaja, mutta sai kollegoineen vuonna 2021 syytteet niskaansa ja joutui kotiarestiin. Saatuaan kahden vuoden pakkotyötuomion huhtikuussa 2022 hän pakeni maasta ja on nyt etsintäkuulutettu Venäjällä, kertoo

Metjolkinin mukaan seuraava viisivuotiskausi saattaa olla historiallinen.

– Ensinnäkin tämä duuma valitaan viideksi vuodeksi ja on mahdollista, että sen toimikaudella tapahtuu vallanvaihdos tai jonkinlainen siirtymävaihe.

Metjolkinin mukaan Venäjän politiikan nykyiset ”sätkynuket” saattavat muutaman vuoden kuluttua saada huomattavasti nykyistä suuremman poliittisen merkityksen.

– Toiseksi Venäjän hallinto on edelleen pakkomielteisen kiinnostunut kansanäänestyksen kaltaisista vaaleista, joilla osoitetaan julkista tukea.

”Kreml ei aikonut sallia tämän jatkuvan”

Aleksei Navalnyin leski ja tämän perustama Korruptionvastaisen säätiön (FBK) johtaja Julija Navalnaja oli kehottanut tukemaan nimenomaan Jablokoa, koska se oli ainoa avoimesti sodanvastainen puolue.

Navalnajan mukaan Jablokosta muodostui vain muutamassa päivässä hyvin erilaisten poliittisten voimien yhteinen kokoontumispiste.

Poimintoja videosisällöistämme

Hänen mukaansa puolue onnistui yhdistämään hajanaista oppositiota ja tarjosi sodanvastaisille venäläisille harvinaisen mahdollisuuden ilmaista kantansa vaaleissa.

– Kreml ei aikonut sallia tämän jatkuvan. Jonain päivänä olisi syytä selvittää tarkasti, mitä viranomaiset näkivät sisäisissä mielipidemittauksissaan ja mikä säikäytti heidät muuttamaan kantaansa näin nopeasti ja poistamaan Jablokon vaaleista vain päiviä sen jälkeen, kun sen osallistuminen oli hyväksytty, Navalnaja sanoo viestipalvelu X:ssä julkaistussa videoviestissään.

Muut puolueet liittyivät Jablokon haukkumiseen

Elokuun alussa Verkkouutiset kertoi arviosta, jonka mukaan Kreml olisi aluksi voinut sallia Jablokon osallistumisen vaaleihin osoittaakseen sodanvastaisen linjan vähäisen kannatuksen.

Tilanne muuttui nopeasti. Hallintoa tukeva kansallismielinen Rodina-puolue vaati korkeinta oikeutta sulkemaan Jablokon vaaleista. Kanteessa puoluetta syytettiin muun muassa tekijänoikeusrikkomuksista ja ”ekstremismin” edistämisestä.

Jablokon kimppuun kävivät pian muutkin duumapuolueet. Euronewsin mukaan kommunistipuolueen johtaja Gennadi Zjuganov syytti sitä Venäjän valtiollisuuden vastustamisesta. Liberaalidemokraattisen puolueen Leonid Slutski vaati Jablokon julistamista ”ei-toivotuksi”, koska puolue oli vaatinut rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa.

Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen Sergei Mironov puolestaan vaati viranomaisia tutkimaan Jablokoa sen sodanvastaisen linjan vuoksi. Mironovin mukaan Jabloko ”lupaa solmia rauhan, joka häpäisisi maamme”.

Huomionarvoista on, että hyökkäyksiin ei osallistunut varsinainen valtapuolue Yhtenäinen Venäjä, jolla on duumassa ehdoton enemmistö.

Vladimir Putinin hallinnon viimeisetkin sisäpoliittiset pelimerkit on tutkijan mukaan käytetty.
Europarlamentaarikko katsoo Kremlin loukkaantuneen siitä, ettei Suomi enää hyväksy Venäjän tavoittelemaa erityisasemaa.
Venäjän Helsingin-suurlähetystön mukaan Moskova pitää kehitystä Venäjään kohdistuvana vastakkainasetteluna.
Mainos