En ole kuullut kenenkään olevan innoissaan aluevaaleista. Sille on täysin selvä syy: uusi päätöksenteon porras lisää hallinnollista raskautta tuomatta selvää lisäarvoa. Aluevaalit tulisi lopettaa monista syistä.
Alueuudistuksessa kuntien tehtävistä siirrettiin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi. Nyt lähipalvelut on pilkottu kuntien ja alueiden kesken. Pitäisi olla maalaisjärjelläkin selvää, etteivät niin pienet segmentit tarvitse omia vaalejaan, vaan kuntien edustus aluehallinnossa voitaisiin järjestää sujuvammalla tavalla.
Äänestäjät kokevat hyvin vähän yhteyttä aluevaltuustoon. Matala äänestysaktiivisuus (47,5 %) ensimmäisissä aluevaaleissa 2022 todistaa, että päätöksenteko koetaan kaukaiseksi.
Kaksi vaalijärjestelmää, yksi lopputulos
Seuraavissa aluevaaleissa äänestysaktiivisuus saattaa nousta, sillä kunta- ja aluevaalit on tulevana vuonna 2025 yhdistetty samaan äänestystilaisuuteen. Ne ovat silti erilliset vaalit: kuntalainen saa äänestyskoppiinsa kaksi lappua, yhden oman kuntansa vaaleihin ja toisen alueensa vaaleihin. Äänestäjä valitsee siten kahdesta eri listasta kaksi ehdokasta.
Todellisuudessa lähes kaikki aluevaltuustoehdokkaat ovat myös kuntavaaleissa ehdolla. On syntynyt hierarkia, jossa luonnollisesti suosituimpia kuntavaaliehdokkaita pyydetään vaalitaktisista syistä myös aluevaaleihin ehdolle.
Puolueita tai ehdokkaita ei tästä voi syyttää. Vain tällä tavoin puolueet voivat kerätä mahdollisimman paljon ääniä ja ajettua lupaamiaan muutoksia eri toimielimissä. Muuten riskinä on menettää vaikutusvalta sekä kunnissa että alueilla.
Päällekkäisiä mandaatteja on nähty toki kautta aikojen eduskunnassa, kun erityisesti isojen kaupunkien kärkinimet pyrkivät suurempiin saappaisiin. Kuitenkin uusi välihallinnollinen porras pahentaa tätä ilmiötä ennennäkemättömällä tavalla.
Niin sanotusta triplamandaatista eli kunnallisesta, alueellisesta ja valtiollisista luottamustoimesta nauttii yli puolet kansanedustajista. Aluevaltuutetuista jopa 77 prosenttia ovat istuvia kunnanvaltuutettuja.
Herää perusteltu kysymys, onko pakko äänestää näin monta kertaa, kun samat poliitikot pyörivät vain hieman eri pöydissä. Suuri osa äänestäjistä valitsee siten täysin saman henkilön kahteen eri pestiin.
Uusien kuntavaaliehdokkaiden ja pienten kuntien edustus vaarassa
Lisäksi kunta- ja aluevaalien yhhdistäminen tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa uusille, aloitteleville kuntavaaliehdokkaille sekä erityisesti pienten kuntien edustukselle.
Kun kunta- ja aluevaalitkampanjat on keskitetty tunntetuille kärkiehdokkaille, päällekkäinen äänestyskäyttäytyminen on odotettavaa. Siinä voittajina ovat vain suurempien kuntien edustajat ja kokeneet poliitikot.
Uudessa järjestelmässä tuoreen toimijan kynnys päästä läpi pelkästään kuntavaaleissa kasvaa merkittävästi. Vain kuntapolitiikasta kiinnostuneella ei ole realistisia mahdollisuuksia kilpailla näkyvyydestä sellaisen ehdokkaan kanssa, joka on ehdolla sekä kunta- että aluevaaleissa.
Pienet kunnat puolestaan eivät todennäköisesti saa läpi montaa ehdokasta, jos yhtään. Ainakin asukaslukuun suhteutettuna pienten kuntien edustus jää vajaaksi. Tämä johtuu samoista edellä mainituista syistä: yleensä tunnetuimmat ja näkyvimmät nimet tulevat jostain muualta ja heitä äänestetään yli kuntalojaliteettien.
Aluevaalien sijaan kunnille edustus aluehallituksiin
Mielikuva toimivasta demokratiasta on usein liian yksinkertainen. Virheellisenä oletuksena on, että mahdollisimman moneen luottamustoimeen pitäisi valita suoralla äänestyksellä.
Paikallispolitiikassa on paljon käytännöllisempää, jos suuresta joukosta äänestetään kerran luottamuksen ansaitsevat poliitikot. Tämän jälkeen poliitikot voivat keskenään järjestäytyä erilaisten toimielinten hallituksiin, lautakuntiin ja jaostoihin.
Aluevaltuustojen sijaan kunnanvaltuustoista kannattaisi valita pätevimmät edustajat aluehallitukseen. Aluevaltuustoista äänestämisestä tulisi luopua, koska kuntien oikeus delegoida edustajansa purkaisi monia edellä mainittuja ongelmia nykyisessä järjestelmässä.
Aluevaltuustojen poliittinen merkitys on muutenkin vähäinen. Aluevaltuustot kokoustavat hyvin harvoin ja lähinnä linjaavat suurpiirteisemmistä kysymyksistä kuten talousarviosta, hallintosäännöstä ja strategiasta. Nämä samat asiat voitaisiin neuvotella kunnanvaltuustojen kesken yhteiskokouksissa ilman hallinnollista väliporrasta.
Vastaavasti aluehallituksille on odotetusti myönnetty laajat toimivaltuudet, jotka takaavat tehokkaan poliittisen päätöksenteon. Se on hyvä asia – aluehallitukset toimivat kohtuullisen hyvin tällä hetkellä. Aluehallitusten tehtävänjako ei siten ehdottamani uudistuksen myötä muuttuisi, vaan ainoastaan aluehallitus valintatapa.
Voin myös taata sen, että vaikka aluehallitus valittaisiin kuntavaalien kautta, poliitikot olisivat suurin piirtein samat kuin ennen. Erotuksena toki, että ilman lisäbyrokratiaa ja lisävaaleja, jotka sotkevat kuntavaalien tuloksia.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavien aluevaalien jälkeen aluevaalit tulisi lakkauttaa kokonaan. Odotan aikaa, kun käydään tuttuun tapaan pelkästään kuntavaalit. Aluevaaalien järjestäminen ja aluevaltuustojen nykyinen toiminta hidastavat päätöksentekoa ja lisäävät reippaasti hallintokuluja. Päällekkäisyyksiä ja turhia kustannuksia on rohkeasti leikattava, jotta resursseja kohdennettaisiin paremmin suoraan palveluiden parantamiseen.
Kunnat tuntevat parhaiten oman alueensa erityispiirteet ja tekevät päätöksiä, jotka todella vastaavat paikallisiin tarpeisiin. Aluehallitukseen valittaisiin kuntien kautta motivoituneita poliitikkoja, jotka ovat sitoutuneita edistämään hyvinvointialueen asioita.
Valitettavasti päätös aluevaalien lakkauttamisesta on lopulta eduskunnan harteilla. Kuitenkin tulevien aluevaltuustojen asennoituminen vaikuttaa merkittävästi eduskunnan haluun muuttaa lakia hyvinvointialueista.
Toivon palavasti, että aluevaltuustoilla riittäisi kanttia yhteiselle lausunnolle: lopetetaan aluevaalit ja -valtuustot!
Toisaalta se olisikin maailman kahdeksas ihme, että jokin toimielin kannattaisi omaa lakkauttamistaan. Ja tämän takia – hyvät ystävät – olemme tällaisessa hallinnollisessa sekametelisopassa.
