Afrikkalaisen sikaruton suurimmat taloudelliset vaikutukset Suomessa kohdistuvat sianlihan vientiin, arvioi Luonnonvarakeskus Luke. Peltokasvituotannossa ja metsätaloudessa vaikutukset näyttävät jäävän selvästi pienemmiksi.
Suomessa heinäkuun lopussa todettu afrikkalainen sikarutto voi aiheuttaa sianlihan viennille jopa noin 40 miljoonan euron tulonmenetykset vuonna 2027, jos vientiä ei saada ohjattua uusille markkinoille.
Luken tuoreen arvion mukaan loppuvuonna 2026 viennin menetykset voivat nousta korkeimmillaan noin 13 miljoonaan euroon.
Kiinan, Japanin, Taiwanin ja Etelä-Afrikan asettamien vientikieltojen vuoksi näille markkinoille jää elo–joulukuussa myymättä arviolta yli seitsemän miljoonan euron arvosta sianlihaa ja yli neljän miljoonan euron arvosta muita ruhonosia.
EU-maiden väliseen sianlihakauppaan tauti ei ole toistaiseksi vaikuttanut.
– Vientirajoitusten taloudellinen merkitys riippuu erityisesti siitä, miten pitkään rajoitukset jatkuvat, kuinka suuri osa vientiin tarkoitetuista tuotteista voidaan ohjata muille markkinoille ja millä hinnalla tuotteet voidaan myydä, Luken erikoistutkija Csaba Jansik sanoo tiedotteessa.
Tuotantosikaloihin leviäminen muuttaisi tilanteen
Luken mukaan sikaruton suorat vaikutukset suomalaiseen sianlihantuotantoon ovat tähän asti olleet vähäisiä, vaikka yksittäisille tiloille rajoituksilla voi olla huomattavia seurauksia.
Vientimarkkinoiden osittainen sulkeutuminen ei myöskään vähennä tuotantoa välittömästi. Jos vientiin tarkoitettu liha pystytään myymään kotimaassa tai muissa vientimaissa, vaikutukset näkyvät ennen kaikkea hinnoissa ja yritysten kannattavuudessa.
Tilanne vaikeutuisi olennaisesti, jos virus leviäisi tuotantosikaloihin. Se voisi johtaa tartunnan saaneiden eläinten lopettamiseen, tuotannon keskeyttämiseen sekä puhdistus- ja desinfiointitoimiin.
Pitkittyvä tai nykyistä laajemmalle leviävä epidemia kasvattaisi Luken mukaan myös riskiä vientimarkkinoiden pysyvämmästä menettämisestä sekä sianlihan hinnan ja tuotannon kannattavuuden heikkenemisestä.
Suomen ensimmäinen ASF-tapaus todettiin kuolleesta villisiasta Virolahdella 30. heinäkuuta. Sittemmin virusta on löydetty lisää samalta alueelta sekä Pyhtäältä.
Peltojen ja metsätalouden menetykset jäivät pelättyä pienemmiksi
Peltokasvituotannossa taloudelliset vaikutukset näyttävät Luken arvion mukaan jäävän kokonaisuutena melko vähäisiksi. Tartuntavyöhykkeellä tuotettua kauppakelpoista viljaa voidaan edelleen myydä, kun viruksen hävittämiseksi asetettuja varastointivelvoitteita noudatetaan.
Velvoitteet voivat kuitenkin siirtää viljelijöiden myyntituloja ja aiheuttaa lisäkustannuksia etenkin tiloille, joilla on vähän omaa varastotilaa. Myös eri alueilta peräisin olevien viljaerien erillään pitäminen voi lisätä viljakaupan ja rehuteollisuuden kustannuksia.
Metsätaloudessa pahimmat taloudelliset vaikutukset vältettiin, kun epidemian alkuvaiheen rajoituksia kevennettiin. Aluksi koneellinen puunkorjuu ja metsänhoitotyöt estyivät laajoilla alueilla, ja pitkään jatkuessaan rajoitukset olisivat Luken mukaan voineet aiheuttaa erittäin suuria menetyksiä.
Nykyiset vaikutukset voivat näkyä lähinnä hakkuiden ja metsänhoitotöiden viivästymisenä, puunhankinnan vaikeutumisena sekä metsäkoneyritysten liikevaihdon vähenemisenä rajoitusalueilla.
Luke korostaa, että taloudellinen arvio muuttuu tautitilanteen mukana. Ratkaisevaa on etenkin rajoitusten kesto ja laajuus sekä se, pystytäänkö vientiä suuntaamaan uusille markkinoille.