Sipilän mielestä Suomella on taloutensa kanssa edessään noin 10 vuotta kestävä urakka.
– Velkasuhde ei taitu hetkessä, kuntien tuottavuus ei parane hetkessä tai elinkeinoelämä ei uusiudu hetkessä, Sipilä sanoi puhuessaan eduskuntaryhmänsä kesäkokouksessa Mikkelissä perjantaina.
Hän mainitsi, ettei täsmäelvytys tuo ratkaisua rakenteellisiin ongelmiin.
– Sitä kannattaa tehdä vain, mikäli sen panos-tuotossuhde on hyvä. Korjausavustukset taloyhtiöille ovat tästä hyvä esimerkki. On kyettävä pitkän aikavälin ratkaisuihin. Yhteiskuntasopimukseen kootaan tärkeimmät asiat, joissa on päästävä lähivuosina eteenpäin ja joiden toimeenpanoon sopimuksen eri osapuolet sitoutuvat, Sipilä sanoi ja nimesi sopimukseen kuuluviksi asioiksi pitkäaikaisen ja maltillisen työmarkkinaratkaisun aikaansaamisen, uudet työpaikat, työurien pidentämisen ja kuntia koskevat uudistukset.
Hän huomautti myös tarpeesta ratkaista euron ja EU:n kilpailukykyyn liittyvät ongelmat.
– Päähuomion pitää olla pitkävaikutteisissa koko Euroopan kilpailukykyä parantavissa toimissa. Kuitenkin näin vakavassa tilanteessa euron arvosta on voitava puhua. Euron historian valossa yhteisvaluuttamme on viime aikoina vahvistunut huomattavasti suhteessa dollariin. Eurooppaa uhkaa todellinen kuihtumiskierre, mikäli kilpailukykymme ei parane, Sipilä sanoi.
Sipilä myönsi Euroopan Keskuspankin olevan itsenäinen päätöksentekijä, jonka päätöksiin ei voi puuttua.
– Ymmärrän hyvin, että vastuussa olevat ministerit eivät voi tästä puhua eivätkä edes keskustella neuvostotasolla EU:ssa, oppositiopuolueen puheenjohtaja selvensi.
Mikäli EKP haluaisi alentaa euron arvoa, sillä on Sipilän mukaan käytössään oma keinovalikoimansa. Ensimmäinen keino olisi alentaa ohjauskorkoa 0,5 prosentista. Toiseksi EKP voisi ohjata pitämään rahaa liikkeellä ottamalla käyttöön negatiivisen koron pankkien talletuksille. Kolmanneksi se voisi ostaa jälkimarkkinoilta kaikkien euromaiden lainoja.
– Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian keskuspankit ovat vauhdittaneet omaa talouttaan tällä viimeksi mainitsemallani keinolla eli lainapapereiden ostoilla. Uskon, että nykyistä enemmän voitaisiin tehdä ja silti huolehtia inflaation pysymisestä alle kahden prosentin, hän opasti.
