Suomalaisten yritysten pitäisi pikimmiten valmistautua Ukrainan jälleenrakentamiseen sekä alkaa etsiä kontakteja ukrainalaisiin toimijoihin, vetoaa kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Verkkouutisten haastattelussa.
Pietikäisen mukaan tietyt maat ovat jo aktivoituneet asiassa. Hänen mukaansa on tärkeää, että Ukrainaan ei esimerkiksi dumpata vanhaa rakennusteollisuutta vaan maata jälleenrakennetaan moderneilla ratkaisuilla.
– Suomessa on osaamista ekologisesta rakentamisesta, energiatehokkuudesta ja uusiutuvan energian ratkaisuista. Näitä Ukrainaankin pitää rakentaa. Suomessa on osaamista ja toivoisin, että sellaiset yritykset ja yrittäjät etsisivät kontakteja paikallisiin kaupunkeihin ja yrittäjäjärjestöihin.
– Suomi ei ole ollut tässä tarpeeksi aktiivinen. Tietyt maat ovat jo rynnineet Ukrainaan ja aloittaneet paljon hankkeita. Tässä tarvitaan iso konklaavi rakennusalan toimijoita ja suhteiden rakentamista. Mukana olisi myös hyvä olla kaupunkeja, jotka voisivat tehdä partneriyhteistyötä toisten kaupunkien kanssa ja avustaa esimerkiksi maisema-arkkitehtuurissa ja jätehuollon rakentamisessa. Infra on monin paikoin niin maan tasalla, että se pitää tehdä alusta asti uudelleen, Pietikäinen muistuttaa.
Pietikäisen mukaan olennaista on sitoutua Ukrainan pitkäaikaiseen tukemiseen. Venäjältä jäädytettyjä varoja pitäisi mepin mielestä käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen.
– Aina kun vitkuttelemme Venäjä-pakotteiden ja Ukraina-tuen kanssa mietin, millaisen viestin tämä antaa Moskovaan. Jos meille tulee pupu pöksyyn tuen kanssa, niin missä vaiheessa Venäjä on valmis kokeilemaan Naton rajoja, hän pohtii.
Päästövähennykset alimitoitettuja
EU-komission tavoite 90 prosentin kasvihuonekaasupäästöjen alentamisesta vuoteen 2040 mennessä on Pietikäisen mukaan alimitoitettu siihen verrattuna, mitä tiedemaailma ilmastonmuutoksesta sanoo.
– Meidän pitäisi pyrkiä tähän jo vuoteen 2030 tai viimeistään vuoteen 2035 mennessä eli se alimitoittaa tavoitteen. Suomen ja teollisuuden pitäisi ylimitoittaa toimenpiteet, meppi vaatii.
Pietikäisen mukaan ilmastonmuutoksessa on siirrytty uuteen vaihteeseen.
– Tarvitsisimme Plan B -katastrofiohjelman siitä, miten esimerkiksi Etelä-Euroopan maita autettaisiin. Metsäpalot, kuivuus, tulvat, uudet hyttyslajit ja uudet sairaudet alkavat tulla syliimme seuraavan vuosikymmenen aikana. Kymmenessä vuodessa ilmastonmuutoksen kustannukset tulevat olemaan kymmenen kertaa covidin kustannukset vuositasolla. EU:n pitäisi tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö pitäisi kieltää viimeistään vuodesta 2035 eteenpäin.
– Kun taloudessa on tiukkaa, niin myös rahanjaossa pitäisi olla tiukka seula: ympäristön kannalta haitallisille investoinneille ei pidä myöntää mitään rahoitusta eikä tukia.
Pietikäisen mukaan kyse on ennen kaikkea asenteista, peloista ja suurelta osin myös tietämättömyydestä.
– Rahaa meillä on. Kysymys kuuluu, mitä kannustimia meillä on. Esimerkiksi pankkien pitäisi varata enemmän pääomia ympäristöriskisille lainoille. Mistä meillä on varaa fossiilisten tukemiseen? Lakataan tukemasta tyhmiä juttuja.
Fossiilisten polttoaineiden tukemisesta Euroopan tasolla Pietikäinen nostaa esimerkkeinä maakaasun käytön, erilaiset energiaverojen vähennykset, hiilikaivosten tuet sekä turvetuotannon tuet. Nesteytetyn maakaasun eli lng:n käytön Pietikäinen lopettaisi siirtymäkauden jälkeen vuonna 2035.
Esimerkkinä uusista ja kestävistä investoinneista Pietikäinen nostaa tuuli- ja aurinkovoimaan perustuvat vihreän vedyn ratkaisut sekä rakennusten energiatehokkuuden edistämisen.
Europarlamentaarikko muistuttaa, että vihreän vedyn investoinneilta ei Euroopan tasolla kuitenkaan kannata odottaa liian nopeita tuloksia. Asiantuntijoiden mukaan kysyntä kasvaa selvästi ja investoinnit menevät pääosin teollisuuden tarpeisiin. Vetyliikenne ja -varastot eivät tule toteutumaan kovin nopeasti.
Isona uhkana vihreän vedyn investoinneille Pietikäinen mainitsee sinisen vedyn, jota esimerkiksi Puola ja Saksa ajavat. Sininen vety tarkoittaa tuotantoa, jossa vetyä voidaan valmistaa fossiilisilla polttoaineilla eli käytännössä maakaasulla. Vihreän vedyn tuotanto toteutetaan päästöttömillä energianlähteillä eli esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergialla.
– Jos sininen vety tulee saamaan tukia ja niin sanotun vihreän leiman, kalliimpi ja puhtaampi vihreä vety ei pysty kilpailemaan sitä vastaan. Yhteiset pelisäännöt täytyy olla siitä, mitä voidaan tukea, mitä sanotaan vihreäksi ja mikä on uusiutuvien pakollinen osuus.
Uusiutuvaa energiaa ja vetytaloutta pitää Pietikäisen mukaan silti katsoa kokonaisuutena osana yhteistä energiatiekarttaa eikä vain yhtenä palasena.
Digitaalisesta lompakosta helppokäyttöinen
Euroopassa ollaan lähivuosina ottamassa käyttöön niin sanottu digitaalinen lompakko, jota myös Pietikäinen on ollut aktiivisesti ajamassa.
Se on yhteiseurooppalainen dokumenttiarkisto, jota voi käyttää esimerkiksi maksamiseen, lainan hakemiseen, veroilmoituksen tekemiseen tai testamentin tallettamiseen.
EU-parlamentti ja Euroopan neuvosto ovat hyväksyneet sen. Sovelluskehitystyö ja toimeenpano on tällä hetkellä käynnissä ja uudistus tarvitsee vielä kansallista lainsäädäntöä.
Pietikäinen arvioi, että digitaalinen lompakko tulee käyttöön muutaman vuoden päästä.
– Arkikäytössä olennaista on, että sinne voi tallettaa maksukortit ja niiden maksuominaisuudet. Digitaalisen lompakon täytyy olla helppokäyttöinen ja turvallinen. Pihtiputaan mummonkin pitää osata sitä käyttää. Se alkaa vähentää myös käteisen tarvetta.
EU voi laajentua useassa ryppäässä
EU:n laajentumiskeskustelu on käynnissä ja tiivistyy tulevalla kaudella.
– Laajentumisessa pitää olla tiukka ja kunnianhimoinen tavoite. Muuten se on viesti Venäjälle. Tuleeko Ukrainasta jäsen 2030 vai onko se vain poliittinen tavoite? Jätän tämän ilmaan. Urakka on Ukrainan osalta kuitenkin melkoinen: maa on korruptoitunut ja oikeusvaltio on ohut. Meillä ei ole varaa, että Ukrainassa käy samoin kuin Unkarissa. Maatalouden ja sisämarkkinoiden integraatio on iso urakka. Ja viimeisenä: maa käy tällä hetkellä sotaa.
Balkanilla on viisi ehdokasmaata, joiden lisäksi myös Moldova havittelee unionin jäseneksi. Pietikäinen pohtii, että Balkanin maiden osalta jäsenyys voisi toteutua useammassa ryppäässä.
– Jäsenyys voisi toteutua siten, että ehdokasmaat ovat ensin mukana esimerkiksi puolustus- tai sivistysyhteistyössä tai Schengenissä, jolloin avataan maiden vaiheittainen integraatio. EU:n pitää kuitenkin muuttaa omaa päätöksentekojärjestelmää, esimerkiksi uudistaa perussopimuksia, joka vaatii yksimielisyyttä.
Pietikäinen muistuttaa, että unionin laajentuminen on mahdollista toteuttaa erilaisilla ratkaisuilla. Yksi vaihtoehto olisi toteuttaa laajentuminen euromaiden kesken, jolloin se voitaisiin tehdä ilman yksimielisyyttä.
Ilmastonmuutoksen kustannukset valtavat
Tulevan komission kauden painopistealueiksi Pietikäinen nimeää ilmastonmuutoksen torjumisen, Ukrainan tukemisen, yhteisen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamisen sekä kilpailukyvyn vahvistamisen.
– Kiihtynyt ilmastonmuutos ja ympäristökriisi ovat jääneet sodan, turvallisuuden ja populismin jalkoihin. Sen taloudelliset, poliittiset, ympäristö- ja terveyskustannukset ovat valtavat. Jos emme tee seuraavalla viisivuotiskaudella tarpeeksi ilmastonmuutoksen eteen, vuonna 2030 aloitettavien hankkeiden toimeenpanossa menisi helposti viisi vuotta, jolloin vuosi 2040 tulee jo todella nopeasti. Emme voi lykätä näitä ratkaisuja.
Vaikuttaminen on verissä
Pietikäinen on toiminut europarlamentissa jo 16 vuotta. Sitä ennen hän oli kansanedustajana 20 vuotta. Miten mepin työ on muuttunut 15 vuodessa?
– Itä-Eurooppalaiset ovat muuttuneet valtavasti. Ennen sen näki ja haistoi voimakkaista parfyymeista. Nykyään, kun katson ympärille, niin en voi sanoa, kuka tulee mistäkin. Englannin kielen käyttö on lisääntynyt ja ranskan kieli vähentynyt. Byrokratiaa ja sisäistä hallintoa on tullut paljon enemmän.
Pietikäisen mukaan vaikuttaminen on pitkästä parlamentaarikon urasta huolimatta edelleen verissä.
– En voi katsoa asioita sivusta, hän kiteyttää.