Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) varoittaa, että Virossa viikonloppuna paljastuneen kaltainen hyökkäys puolustusteollisuuden yritykseen voisi tapahtua myös Suomessa.
– Tämä uhka koskee koko Eurooppaa. Sabotaasitoiminta on vilkastunut, ja yksi kohde ovat puolustusalan yritykset. Se uhka koskee myös Suomea. Siinä mielessä tällainen on ihan mahdollinen Suomessakin, Rantanen sanoo Ilta-Sanomille.
Virossa yritettiin varhain lauantaina hyökätä drooneja valmistavan Threod Systemsin rakennukseen Viimsissä Tallinnan lähellä. Viranomaisten mukaan tarkoituksena oli aiheuttaa rakennuksessa räjähdys ja tulipalo, mutta yrityksen vartijat pystyivät estämään teon.
Viron suojelupoliisi KAPO:n mukaan iskuyritys tehtiin Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU:n toimeksiannosta. Tapauksesta on pidätetty kahdeksan Latviassa asuvaa henkilöä.
KAPO:n päällikkö Margo Palloson kertoi Viron yleisradio ERR:lle, että viranomaiset tiesivät iskusuunnitelmasta jo etukäteen. Hänen mukaansa Venäjän toiminnan kohteena on Virossa tällä hetkellä kymmenkunta puolustusalan yritystä.
Venäjän sabotaasitoiminta puhuttaa myös Suomessa
Viron sisäministeri Igor Taro on varoittanut, että vastaavia iskuja voidaan yrittää myös Suomessa ja muissa Ukrainaa tukevissa Euroopan maissa.
Viro ilmoitti viikonlopun tapahtumien jälkeen sulkevansa kaikki Venäjän-vastaiset rajanylityspaikkansa joulukuun alusta. Ulkoministeri Margus Tsahknan mukaan päätökseen vaikutti näyttö siitä, että GRU oli määrännyt hyökkäyksen virolaista puolustusalan yritystä vastaan.
Suomessa Venäjän sabotaasitoimintaan liittyvä keskustelu on noussut esiin myös rikosoikeudellisesta näkökulmasta.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) vaati maanantaina jopa 15 vuoden vankeusrangaistuksia sabotaasi-iskuista, joiden taustalla on vieraan valtion vaikuttamista.
Häkkäsen mukaan Venäjä käyttää Euroopassa rikollisryhmiä ja pikkurikollisia esimerkiksi tuhopolttoihin ja muihin iskuihin maksua vastaan. Hän arvioi kovempien rangaistusten voivan nostaa kynnystä ryhtyä Venäjän värväämäksi tekijäksi.
Häkkänen nosti esimerkiksi tilanteen, jossa tekijälle maksetaan muutama tuhat euroa puolustusyritykseen tai energialaitokseen kohdistuvasta iskusta. Hänen mukaansa nykyistä huomattavasti ankarampi rangaistus voisi toimia tällaisissa tapauksissa pidäkkeenä.
Viron tapaus nostaa siten esiin kaksi rinnakkaista kysymystä myös Suomessa: miten puolustusalan yrityksiä ja muuta kriittistä infrastruktuuria suojataan ja miten vieraan valtion hyväksi toimiviin sabotaasintekijöihin puututaan.