EU-maiden sisäministerit kokoontuvat tänään Brysseliin oikeus- ja sisäasioiden neuvostoon. Ministereiden asialistalla on muun muassa rajaturvallisuuteen liittyvät asiat, muuttoliike ja Ukrainan tilanne. Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
Suomi korostaa vahvojen ulkorajojen merkitystä ja Schengen-säännöstön kehittämistä muuttoliikkeen hallitsemiseksi.
EU:n muuttoliikepolitiikkaa kehitettäessä tulee kiinnittää huomiota myös Suomen erityiseen asemaan ulkorajavaltiona sekä jäsenvaltiona, joka on kohdemaa mutta myös mahdollinen väylä kauttakululle.
– Suomen itäraja on sekä EU:n että Naton ulkoraja. Suomi ja EU ei taivu painostamisen edessä eikä Schengenin ulkorajasta saa tulla välineellistetyn maahantulon väylää Eurooppaan, sanoo Rantanen tiedotteessa.
Suomi edistää rakentavasti sellaisen EU-tason mekanismin käyttöönottoa, jolla laajamittaisen laittoman tai välineellistetyn maahantulon tilanteessa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin tarvittaessa keskeyttää väliaikaisesti.
– Meidän on erotettava toisistaan aito turvapaikanhaku, siirtolaisuus ja maahantulon välineellistäminen. Nämä kaikki edellyttävät erilaisia lähestymistapoja ja ratkaisuja, ministeri sanoo.
Ministerit keskustelevat myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksista EU:n sisäiseen turvallisuuteen. Sota jatkuu jo kolmatta vuotta eikä loppua ole näköpiirissä.
– Ukrainan tukeminen kaikilla osa-alueilla on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Ukrainan sisäisen turvallisuuden viranomaisten työ on sodan aikana todella haasteellista, ja Venäjä on kohdistanut iskuja muun muassa pelastustyöntekijöihin. Sotilaallisen avun lisäksi Suomi on tukenut Ukrainaa monin tavoin esimerkiksi pelastustoimen ajoneuvo- ja kalustolahjoituksilla, Rantanen toteaa.
Sisäministeriö koordinoi materiaalisen hätäavun antamista Ukrainaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Toimitettavan avun kirjo on laaja ja kattaa käytännössä kaiken muun paitsi puolustustarvikeavun.
