Suomen itsenäisyyden juhlarahaston yliasiamiehen valinnasta kehittyi poliittinen kiista, jossa vastakkain olivat rahaston hallitus ja hallintoneuvosto.
Tapahtumat vahvistavat, kuinka aiheellisia ovat kysymykset Sitran roolista ja toiminnasta: onko politiikalla liian suuri merkitys valinnoissa, miksi rahasto työllistää niin paljon entisiä poliitikkoja, miksi tieteessä uransa tehneet eivät tule valituiksi, onko Sitra turhan pääkaupunkikeskeinen elitistinen ajatuspaja?
Yliasiamiehen valinta oli erikoinen tapahtumasarja. Helsingin Sanomat otti tikunnokkaan Sitran hallituksen puheenjohtajan Anita Lehikoisen.
Lehikoinen on opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö. Yliasiamieheksi valittu ylijohtaja Atte Jääskeläinen on hänen alaisensa. Lehikoisen johtama hallitus esitti tehtävään Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtajaa Tommi Laitiota.
Perustellusti HS kysyi asiantuntijoilta, oliko Lehikoinen esteellinen?
HS ja Yleisradio kertoivat, kuinka hallintoneuvoston poliitikot kuoppasivat hallituksen ehdokkaan ja valitsivat Jääskeläisen. Kertomatta jäi, että myös hallituksessa on henkilöitä, joilla on taustaa politiikassa.
Sosiaalidemokraateilla on hallituksessa enemmistö. Kuudesta jäsenestä kolme on sosiaalidemokraatteja: Lehikoinen, presidentti Tarja Halonen ja valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Susanna Huovinen, joka on entinen SDP:n kansanedustaja ja ministeri.
Puheenjohtajan äänen varassa oleva enemmistö lipsahti SDP:lle, kun hallituksen jäsen, alivaltiosihteeri Päivi Nerg siirtyi VM:stä maa- ja maataloustuottajain keskusliiton MTK:n palvelukseen. Nergin jälkeen Huovinen nimitettiin virkaan ja valittiin rahaston hallitukseen ministeriön edustajana.
Kolmikon lisäksi hallitukseen kuuluvat Tampereen yliopiston rehtorina kesäkuussa aloittava professori Keijo Hämäläinen, alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Nokian entinen johtaja Jorma Ollila.
Hallitus oli sopinut, että se tekee yksimielisen ehdotuksen yliasiamieheksi. Lehikoisen osallistuminen päätöksentekoon varmisti, että puheenjohtajan ”äänellä” ehdokkaaksi valikoitui Laitio.
Jos Lehikoinen olisi jäävännyt itsensä, hallitus olisi voinut esittää yliasiamieheksi Jääskeläistä. Toisen arvion mukaan Lehikoisen, joka on tieteestä ja yliopistoista vastaavan ministeriön ykkösvirkamies, johdolla hallitus sivuutti joukon akateemista uraa tehnyttä hakijaa.
Sellaisia olivat tasavallan presidentin kansliapäällikkö Hiski Haukkala, Tampereen yliopiston nykyinen rehtori Mari Walls, professori Roope Uusitalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta ja alivaltiosihteeri, tutkimuslaitos Laboren entinen johtaja Elina Pylkkänen.
Jääskeläinen on varatuomari ja Laitio valtiotieteen maisteri.
Hallintoneuvostossa Jääskeläinen voitti vaalin äänin 8-5. Kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan, ruotsalaisen kansanpuolueen ja kristillisdemokraattien edustajat äänestivät Jääskeläistä.
Keskeinen perustelu valinnalle oli Jääskeläinen laaja johtamiskokemus. Laitiota kannattivat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.
Vuonna 1967 perustettu Sitra on ollut koko olemassaolonsa ajan poliitikkojen temmellyskenttänä. Rahaston omistaa Suomen Pankki, joka on eduskunnan alainen laitos.
Yliopistoura ei ole ollut mikään hihaässä, joka olisi varmistanut valinnan yliasiamieheksi.
Entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) junailtiin Sitran johtoon 2004. Hallintoneuvosto valitsi Ahon, vaikka Sitran hallitus esitti tehtävään tulevaa Nobel-voittajaa, taloustukija Bengt Holmströmiä.
Äänestäminen yliasiamiehestä ei ole tavatonta. Nykyinen yliasiamies, entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok.) valittiin 2019 tehtävään äänin 5-4. Silloin vastaehdokkaana oli professori Markku Wilenius.
Raha on toinen poliitikkojen kiinnostuksen kohde. Vuoden 2021 tilipäätöksessä Sitran taseen loppusummaksi kerrottiin 772 miljoonaa euroa.
Poliitikot ovat usein miettineet, kuinka Sitralta voisi kupata euroja valtion menojen ja vaalilupaisten katteeksi. Rahojen siirto onnistuu helpommin, jos hallitus ja hallintoneuvosto ovat poliitikkojen otteessa.
Yliasiamiehen lisäksi Sitra saa uuden hallintoneuvoston. Se pohtii rahaston hallintoa ja toimintaa. Siitähän saa mukavan korvauksenkin.
