Länsimaat ovat velkaloukussa, arvioi pitkäaikainen talousvaikuttaja Sixten Korkman.
Julkinen velkaantuneisuus on kasvanut kaikkialla länsimaissa paljon. Viime vuosina länsimaiden on ollut vaikea ylläpitää toivottua talouskasvua. Sitä on tuettu elvyttävällä rahapolitiikalla, mutta nollatasoisten korkojen oloissa ”narulla ei voi työntää”. Nyt kannatetaan Keynesin oppien mukaan valtion velanottoa finanssipoliittisen elvytyksen rahoittamiseksi.
Valtioiden lisäksi myös yksityinen sektori on matalien korkojen oloissa kasvattanut velkaantumistaan voimakkaasti.
– Näin ollen keskuspankkien on pakko pitää korkoja matalina, sillä muuten niin valtiot kuin muutkin velalliset ovat ahdingossa, Korkman kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.
– Olemme velkaloukussa: matalien korkojen politiikka ruokkii velan kasvua, mikä lisää kriisiherkkyyttä, mutta tämä linja on samalla ainoa keino välttää ajautuminen finanssi- eli velkakriisiin tässä ja nyt.
Kasvun odotetaan koronaviruspandemiasta palaamisen jälkeen jäävän vaatimattomaksi. Tuottavuuskasvu on heikkoa, ja kasvua hidastava väestön ikääntyminen on kaikkialla käsillä.
– Inflaatiolla on usein syöty velkojen reaaliarvoa. Korkosäätelystä vapaiden rahoitusmarkkinoiden oloissa inflaatio-odotusten nousu johtaa kuitenkin juoksuajaltaan pitkien lainojen korkojen kohoamiseen ja niiden markkina-arvon laskuun. Nopeasti tapahtuvana tämä voisi aiheuttaa paljon valtionlainoja salkuissa pitäville Etelä-Euroopan pankeille ja muille velkavetoisille sijoittajille isoja ja pankkijärjestelmän vakautta uhkaavia tappioita, Korkman toteaa
Lainoista aiheutuvaa velallisen taakkaa voidaan vähentää velkajärjestelyillä eli leikkaamalla velan nimellisarvoa ja/tai alentamalla maksettavaa korkoa. Tästä on kuitenkin kyettävä sopimaan velkojien kanssa.
Suuri osa valtionlainoista voidaan haudata keskuspankkien taseeseen, ja lisävelkaa otetaan EU:n nimissä.
– Tämä lisää Euroopan elvytysvaraa, mikä on nyt tarpeen. Samalla se on lisäkeino velkaantumisen jatkamiseksi. Velkaloukun ongelmaa se ei ratkaise, Korkman sanoo.
Hänen mukaansa on vain ajan kysymys, milloin seuraava finanssikriisi laukeaa. Silloin useat euromaat ja koko euroalue ovat todennäköisesti tukalassa tilanteessa.
– Sitten on joko keskusteltava tukirahoista eli jäsenmaiden välisistä tulonsiirroista tai on kyettävä sijoittajavastuun toteuttamiseen kelvollisen valtiollisen velkajärjestelymekanismin avulla. Sen edellytysten luominen on EU:n ja Suomen etu.
Korkman korostaa, että Suomen osalta velkaantumisen näkymät ovat osin ristiriitaiset.
– Julkinen velkamme on yhä kansainvälisesti kohtuullisella tasolla: velan bkt-suhde on pienempi kuin euroalueella yleensä.
– Toisaalta Suomen talouskasvu on Nokian romahduksen jälkeen ollut heikkoa, ja ikääntyvä väestö rasittaa julkista taloutta.
