Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen päätöksellä Ilmastorahasto Oy:ksi muuttuva vuonna 2016 perustettu valtion kehitysyhtiö Vake Oy on pyörinyt miljoonaluokan toimintakuluilla, vaikka se ei ole tehnyt vielä yhtäkään sijoitusta, Suomen Kuvalehti kertoo.
Vake omistaa esimerkiksi Nesteen, Postin, Vapon ja Altian osakkeita. Hallinnoitavat varat ovat miljardiluokkaa. Vaikkei yhtiö olekaan vielä tehnyt lainkaan sijoituksia, on se käyttänyt viime vuosina yli viisi miljoonaa euroa muun muassa palkkoihin ja erilaisiin ostettuihin palveluihin. Johdolle on myös maksettu tulospalkkioita.
SK pyrki selvittämään, mihin rahaa on tarkalleen palanut. Jutun perusteella vastaukset jäivät varsin epäselviksi. Esimerkiksi tietopyyntöön ostolaskuista vastattiin kielteisesti, koska yhtiö katsoo, ettei julkisuuslaki koske sitä. Vake ei noudata myöskään hankintalakia.
Yhtiön julkisen miljardivarallisuuden hallinnoinnista ei siis ole saatavilla tietoa julkisuuslain nojalla eikä Vaken myöskään tarvitse kilpailuttaa miljoonaluokan hankintojaan.
Vaken toimitusjohtaja Paula Laine ei myöskään suostu nimeämään SK:lle yhtäkään toimijaa, jolta ostoja on tehty. Hankintojen sisältöjä tai tarkoituksia ei niin ikään pahemmin avata.
Laine antaa ymmärtää, että yhtiö on tehnyt hankintoja valmistellakseen sijoituksia. Kyse on Laineen mukaan siitä, että potentiaalisia tulevia sijoituskohteita ”saataisiin ikään kuin kypsymään siihen sijoitusvalmiuteen saakka”. Tarkennuksena toimitusjohtaja kertoo, että kyse on kirjanpidollisesti asiantuntijapalvelujen ostamisesta.
– Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa on, että meillä on ne toimijat tai se toimija, jotka ovat sen kyseisen aihion kimpussa ja päällä viemässä sitä eteenpäin ja heidän sitä työtään pystytään sitten projektirahoituksella auttamaan eteenpäin. Sen tyyppistä on se hanketoiminta, Laine muun muassa muotoilee.
SK kertoo, että Paula Laineelle on maksettu vuoden 2019 saavutuksista liki 26[nbsp]000 euron tulospalkkio. Se kohdistui viiden ja puolen kuukauden ajalle. Laineen kuukausipalkka on noin 20[nbsp]000 euroa. Hän ei suostu kertomaan haastattelussa aivan tarkalleen, mihin palkkio perustuu. Kriteerien kerrotaan olevan taulukossa, mutta taulukko on salainen.
”Kannustinsekamelska”
Hallitus päätti alkuvuodesta ilmastokokouksessaan Vaken pohjalle perustettavasta ilmastorahastosta.
– Tavoitteena siinä on se, että meillä on voimavaroja ilmastonmuutoksen torjumiseen, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden tukemiseen, pääministeri Sanna Marin kertoi tuolloin.
Ideaa on arvosteltu. Kritiikin ytimessä on ollut pelko siitä, että rahasto johtaisi taloudellisesti kannattamattomien hankkeiden tukemiseen. Ongelman on nostanut esille muun muassa pitkän linjan vihreä poliitikko ja entinen ministeri Osmo Soininvaara.
– Jos ilmaston kannalta järkevät hankkeet eivät ole kannattavia, ongelma on talouden pelisäännöissä ja puutteellisessa hintaohjauksessa. Markkinapuutteet pitäisi poistaa. Sen sijaan, että subventoimme hyviä hankkeita, meidän pitäisi verottaa ympäristöä vahingoittavaa toimintaa. Silloin ei tarvittaisi mitään valtiollista elintä päättämään, mitkä teknologiat ovat parhaita torjumaan ongelmaa, vaan markkinat löytäisivät ne, Soininvaara kirjoitti blogissaan.
Hän luonnehti tilannetta ”kannustinsekamelskaksi” ja varoitti sen voivan osoittautua ”suureksi virheeksi”.
Myös Finanssiala on ihmetellyt rahastoa. Finanssialan toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi muistutti helmikuussa, että vihreisiin kohteisiin on jo tarjolla yksityistä rahaa.
Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus puolestaan totesi idean julkistamisen jälkeen, että ”vakeilu-sekoilulle” pitäisi panna piste. Hänen mukaansa rahasto vääristäisi ilmastotyötä. Myös rahaston kohteiden eläminen kunkin hallituksen poliittisen tahdon mukana on herättänyt huolia.
Paula Laine kertoo SK:lle, että Vakella on jo 220 potentiaalista kohdetta tuleville Ilmastorahaston sijoituksille. Lopulta selviää, että hankkeeksi asti on edennyt niistä vain kuusi.
