Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärien korotukset koskevat pääasiassa terveydenhuollon maksuja, mutta osa korotuksista kohdistuu myös sosiaalipalvelujen maksuihin.
Pääsääntöisesti perusterveydenhuollon maksuja korotetaan 22,5 prosentilla ja erikoissairaanhoidon maksuja 45 prosentilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan korotukset painottuvat erikoissairaanhoitoon, mutta korotukset on kuitenkin kohdistettu laajasti asetuksessa säädettyihin terveydenhuollon asiakasmaksuihin, jotta korotukset ja maksut pysyisivät jatkossakin mahdollisimman kohtuullisina kaikissa terveyspalveluissa.
Osa tehdyistä korotuksista kohdistuu myös sosiaalipalvelujen maksuihin, esimerkiksi lyhytaikaisen laitoshoidon maksua sovelletaan myös sosiaalihuollon lyhytaikaisessa laitospalvelussa.
Asiakasta suojaa jatkossakin asiakasmaksujen enimmäismäärää rajoittava maksukatto, johon ei ehdoteta korotusta. Etenkin perusterveydenhuollossa maksujen perimistä on lisäksi lainsäädännössä muutoin rajoitettu.
Korotukset voivat lisätä niiden pienituloisten asiakkaiden määrää, joille asiakasmaksut aiheuttavat merkittävää taloudellista kuormitusta, ministeriö kertoo.
Hyvinvointialue voi päättää, että maksuja voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos maksun periminen esimerkiksi vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden. Tämän mahdollisuuden käyttämiseen hyvinvointialueita myös ohjataan.
Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että asiakkailla on riittävä tieto asiakasmaksuista, maksukatosta ja sen seuraamisesta sekä maksujen huojentamiseen liittyvistä menettelyistä, ja tarvittaessa niiden on neuvottava asiakkaita maksuihin liittyvissä kysymyksissä.
Asiakasmaksujen korotus perustuu hallitusohjelmaan ja kehysriihen päätöksiin. Korotuksilla tavoitellaan yhteensä 150 miljoonan euron säästöä julkiseen talouteen.
