Pääsemme todella pitkälle. Mutta valmista ei vielä tule. Näin toteaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) suoraan viitaten hallituksen jättiurakkaan. Tarkoitus on vihdoin remontoida suomalainen sosiaaliturva.
Perustukset työlle muurattiin jo viime vaalikaudella. Kevättalvella 2023 parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea julkaisi välimietintönsä, jossa tehtiin ratkaiseva valinta. Tuolloin sovittiin, että suomalaista sosiaaliturvaa ryhdytään kehittämään yhden yleistuen mallilla ja että turva olisi jatkossakin syyperusteinen.
Tämä merkitsi käytännössä esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton kannattaman perustulomallin hautaamista. Siitä oli järjestetty kokeilu Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella, mutta mallin työllisyysvaikutukset olivat jääneet vähäisiksi.
Sosiaaliturvaministeri saapuu haastatteluun hieman myöhässä, suoraan Suomen Punaisen Ristin tilaisuudesta. Valmius ja varautuminen. Etuudet ja tuet. Tasa-arvoasiat. Perheväkivalta. Bioteknologia ja lääkkeet. Alkoholiasiat. Tartuntatautien torjunta. Rokotteet. Säteilyturvallisuus.
Eikä tässä edes kaikki. Salkku on ministerin mukaan tavattoman laaja, mutta mielenkiintoinen.
Miten iso osa sosiaaliturvauudistus on tätä kokonaisuutta?
– Se on suurin osa.
Suomalaista sosiaaliturvaa on kuvattu vuosikausia ongelmalliseksi. On puhuttu kannustinloukuista. Viidakosta, jossa harva osaa suunnistaa. Juuri tähän pureutui komitean hallintojaosto vuonna 2022 julkaisemassaan Sosiaaliturvan monimutkaisuus -selvityksessä.
Alaotsikko meni suoraan ytimeen: ”Sosiaaliturvakomitean ongelmaraportti”.
Keskitymme tässä haastattelussa sosiaaliturvauudistuksen isoihin linjoihin. Se osoittautuu järkeväksi valinnaksi. Haastattelun edetessä ilmenee hyvin, miten kokonaisuus on tilkkutäkki, jota on parsittu vuosikymmeniä sieltä sun täältä.
Ministeri pahoittelee, ettei moniin asioihin ole vielä valmiita vastauksia.
– On paljon yksityiskohtia, joita pitää ratkoa, sekä sisällössä että toimeenpanossa. Likimain kaikilla etuuksilla on erilaiset määräytymisperusteet. Myös se vaihtelee, maksetaanko tukia viideltä vai kuudelta päivältä ja ovatko ne siirrettävissä vaikkapa ulkomaille.
”Emme halua uutta sote-uudistusta”
Uudistuksen järkälemäisyyttä kuvaa tähän mennessä tehty laaja pohjustustyö. Vuodesta 2020 saakka uudistusta valmistellut parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea jatkaa työtään myös vaalikaudella 2023–2027.
Välimietinnössä esitettiin kymmeniä selvitys- ja lainsäädäntöehdotuksia tulevalle hallitukselle. Komitean työhön ovat osallistuneet puoluejäsenten lisäksi eri jaostot sekä asiantuntijatahot.
Jatkokaudella sosiaaliturvakomitean mandaatissa korostuu uudistuksen edetessä muun muassa ”riskikategorioiden tunnistaminen”.
– On tärkeää varmistua siitä, ettei Suomeen synny sosiaaliturvan väliinputoajaryhmiä.
Grahn-Laasosen mukaan suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä tunnistaa jo tälläkin hetkellä huonosti esimerkiksi perheiden erilaisia elämäntilanteita.
– Vuoroasumista järjestelmä ei tunnista käytännössä lainkaan. Ja lapsilisä maksetaan edelleen vain yhdelle vanhemmalle.
Yleistuen mallia valmistellaan työryhmässä, jossa on mukana kolmen ministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Kelan asiantuntijoita.
Sosiaaliturvaministeri korostaa, että uudistuksen vahva vaiheistaminen on ”tietoinen valita”.
– Emme halua tehdä sotu-uudistuksesta uutta sote-uudistusta. Olemme oppineet tästä ainakin sen, että isoja uudistuksia täytyy vaiheistaa. On edettävä turvallisesti, pala kerrallaan, linjaa ministeri.
Ensimmäinen vaihe on yhdistää työttömän peruspäiväraha sekä työmarkkinatuki yhdeksi tueksi.
Valmistelu on tarkoitus saada päätökseen puoliväliriiheen mennessä, jotta tämä voidaan sisällyttää keväällä lausuntokierrokselle annettavaan ensimmäiseen hallituksen yleistukea koskevaan esitykseen.
Se on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025.
Vähemmän byrokratiaa?
Samaan hallituksen esitykseen on määrä tuoda myös ”yhden hakemuksen malli”, mikä tarkoittaisi aluksi sitä, että työttömyysturvaa ja asumistukea voi hakea samalla lomakkeella.
Tavoitteena on myös, että Kela saisi monet tiedot automaattisesti, mikä vähentäisi tuenhakijan tarvetta toimittaa useaan otteeseen erilaisia papereita.
Grahn-Laasonen vertaa sosiaaliturvauudistuksen tavoitteita verohallinnon toteuttamiin muutoksiin, kuten esimerkiksi ihmisille postissa tulevaan esitäytettyyn veroehdotukseen.
– Voitaisiinko me tuoda vastaavaa, asiakaslähtöistä ajattelua sosiaaliturvan puolelle? Niin että järjestelmä tunnistaisi valmiiksi erilaisia elämäntilanteita eikä niin, että ihmisen pitäisi osata ja hakea erikseen jokaista tukea, ministeri pohtii.
Jos varsinainen ensimmäinen vaihe nytkähtää liikkeelle keväällä, myös viime syksyn säästölait olivat tavallaan jo osa sitä. Järjestelmää yksinkertaistettiin poistamalla tuista erilaisia suoja- ja korotusosia.
Tämä helpottaa ministerin mukaan siirtymistä kohti yhtä yleistukea.
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että yhteen perusturvaetuuteen siirrytään vaiheittain tukien määräytymisperusteita yhdistämällä valtion talouden nykytila huomioiden.
Valtion talouden tila on vaikea. Monia sosiaaliturvan varassa eläviä huolettaa tietysti, saako rahaa tilille jatkossa vähemmän, kun tukia yhdistellään?
– Nykyiset perusturvaetuudet ovat hyvin lähellä toisiaan jo nyt tasoltaan. Sosiaaliturvauudistus yleistukimallilla ei ole säästölaki. Sen tavoite ei ole ensisijaisesti hakea valtiontalouteen säästöjä, vastaa ministeri.
– Samaan aikaan meidän on uudistettava sosiaaliturvaa niin, että se on jatkossa aina työhön kannustava – myös lyhytaikaisen työn vastaanottamisessa. Ja tässä meillä on paljon opittavaa muista pohjoismaista. Ei voi olla esimerkiksi niin, että työttömyysturvan sanktiot kompensoidaan toimeentulotuesta.
Suomen yleistukeen tähtäävää sosiaaliturvamallia verrataan usein Britanniassa vuodesta 2013 lähtien toteutettuun universal credit -malliin. Sosiaalipolitiikan tutkijat ovat varoitelleet siitä, että Britanniassa järjestelmän toimeenpanokulut ovat osoittautuneet odotettua selvästi kalliimmiksi ja uudistus on jakanut ihmisiä voittajiin ja häviäjiin.
– En vertaisi meidän uudistusta lainkaan Britannian universal creditiin. Se ei ole meidän esikuvamme eikä näiden vertaileminen keskenään ole edes järkevää. Suomen ja Britannian sosiaaliturvajärjestelmät ovat jo peruslähtökohdiltaan hyvin erilaiset. Meillä sosiaaliturva on yksilökohtainen, kun taas Britanniassa enemmän perhekuntakohtainen.
Siirrytään tässä välissä uudistuksen isosta kuvasta talouden nykytilaan ja sen takia myös sosiaaliturvaan kohdistuneisiin säästöihin.
Miten vastaat arvosteluun, jonka mukaan hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet samoihin ihmisryhmiin?
– Toisin kuin julkisuudessa on käyty keskustelua, näiden yhteisvaikutuksia on arvioitu virkavastuulla hyvin kattavasti. Ja teemme jatkuvasti arviointia, jotta varmistaisimme sosiaaliturvan kohdentumisen mahdollisimman oikein. Joitain tärkeitä korjauksia on myös tehty matkan varrella.
Onko opposition arvostelu tuntunut kohtuuttomalta?
– Ymmärrän, että vaikeista leikkauspäätöksistä käydään kriittistä keskustelua. Ja ymmärrän myös sen, että oppositio tehtävänsä mukaisesti näitä vastustaa. Mielelläni toki kysyisin perään, mitkä ovat opposition realistiset, tosiasialliset vaihtoehdot päästä vastaaviin työllisyys- ja taloustavoitteisiin. Kun oppositiostakin sanotaan, että talous pitää laittaa kuntoon. En ole kuullut realistisia vaihtoehtoja.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan hallituksen sosiaaliturvauudistuksessa näkyy vahvasti kokoomuslainen ajattelu.
– Me kokoomuksessa haluamme, että Suomessa on vahvat turvaverkot niin, että kun elämässä on avuntarvetta, sairastuu tai joutuu työttömäksi, ne kannattelevat. Tämän vastapainona on pyrittävä siihen, että jokainen työikäinen ja -kykyinen ihminen saadaan mahdollisimman laajasti mukaan työelämään. Etenkin nyt, kun meillä on pienenevät työikäiset ikäluokat.
Lopuksi ministeri nostaa esiin vielä yhden asian, joka on jäänyt julkisessa keskustelussa hänestä osin katveeseen liittyen uudistuksen tavoitteisiin.
Grahn-Laasosen mielestä tärkeää olisi saada nykyistä paremmin sosiaaliturvan varassa elävät ihmiset kytkettyä myös erilaisten palvelujen piiriin. Oli kyse sitten päihdeongelmasta tai työkyvyttömyydestä.
– Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat sosiaaliturvan varassa, mutta eivät niinkään palvelujen piirissä.
Juttu on julkaistu myös lokakuussa 2024 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä