Kokoomuksen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jarno Limnell pitää Suomen liittymistä Ranskan ydinpelotealoitteeseen tärkeänä ratkaisuna Euroopan muuttuneessa turvallisuusympäristössä.
Sotatieteiden dosentti Limnell arvioi, että Suomen vahva kansallinen puolustus, Nato-jäsenyys ja syvenevä eurooppalainen puolustusyhteistyö muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden.
Suomi ilmoitti maanantaina liittyvänsä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin maaliskuussa käynnistämään aloitteeseen, joka koskee Ranskan ydinpelotteen eurooppalaista ulottuvuutta. Ranskan aloite ei korvaa Naton ydinpelotetta, joka nojaa ennen kaikkea Yhdysvaltojen laajennettuun pelotteeseen.
Limnellin mukaan ydinpelotteen merkitystä on Suomessa ymmärrettävä nykyistä syvemmin.
– Ydinpelote on osa tämän päivän eurooppalaista turvallisuustodellisuutta, ja siksi meidän on Suomessa ymmärrettävä sen merkitys nykyistäkin syvemmin. Kyse ei ole ydinaseiden korostamisesta vaan siitä, miten uskottavalla pelotteella ehkäistään sotaa, Limnell sanoo tiedotteessa.
Venäjä käyttää ydinaseita painostuksen välineenä
Limnell näkee Ranskan aloitteen osana laajempaa muutosta Euroopan turvallisuuspolitiikassa. Hänen mukaansa Venäjä on käyttänyt ydinaseretoriikkaa strategisena painostuskeinona ja pyrkinyt vaikuttamaan sillä länsimaiden päätöksentekoon.
Hän katsoo, ettei Venäjän toimintaan pidä vastata samanlaisella retoriikalla. Vastauksen tulisi hänen mukaansa perustua vahvaan kansalliseen puolustukseen, uskottavaan Natoon ja Euroopan yhtenäisyyteen.
– Venäjän on tiedettävä, ettei sotilaallisella painostuksella tai uhkailulla saavuteta sen tavoitteita. Mitä selvempi tämä viesti on, sitä paremmin pelote suojaa rauhaa, Limnell toteaa.
Limnell korostaa, ettei Ranskan aloite vähennä Naton ydinpelotteen tai Yhdysvaltojen merkitystä Euroopan turvallisuudelle. Hän arvioi Euroopan kasvavan vastuun omasta puolustuksestaan päinvastoin vahvistavan myös Natoa.
Suomelle lisää ydinpeloteosaamista
Limnell pitää tärkeänä, että Suomi kasvattaa Nato-maana osaamistaan ydinasedoktriineista, strategisesta viestinnästä ja eskalaation hallinnasta sekä niiden suhteesta tavanomaiseen puolustukseen.
Samalla hänen mukaansa on jatkettava muun muassa ilma- ja ohjuspuolustuksen, pitkän kantaman vaikuttamisen, tiedustelun, kyberpuolustuksen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista.
Limnellin mukaan Suomen turvallisuuden perustana säilyy oma kansallinen puolustus, jonka päälle rakentuvat Nato-jäsenyys, Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen ja eurooppalaisten liittolaisten vahvistuva puolustus.
Hän katsoo, että Suomen on oltava aktiivisesti mukana ratkaisuissa, joilla Euroopan turvallisuusjärjestelyjä tulevina vuosina rakennetaan.