Kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell (kok.) vaatii Euroopalta päättäväisempiä toimia Venäjän hybridivaikuttamista vastaan. Hän esittää, että Euroopan olisi arvioitava myös uusia sotilaallisia keinoja Ukrainan tukemiseksi.
– Nyt on raja tullut vastaan. Venäjän hybridikampanja Eurooppaa vastaan on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Eurooppa ei voi loputtomiin tyytyä vain tuomitsemaan tekoja. Reagoiminen on valinta, mutta niin on reagoimattomuuskin. Moskovassa jälkimmäinen tulkitaan heikkoudeksi, kirjoittaa Limnell X-alustalla.
Limnell katsoo, ettei Venäjän toiminnassa ole kyse vain Euroopan kyberturvallisuuden, ilmapuolustuksen tai kriittisen infrastruktuurin testaamisesta, vaan Kreml pyrkii ennen kaikkea selvittämään, kuinka pitkälle Euroopan poliittinen tahto riittää.
– Euroopan on nyt tiukennettava toimiaan. Todennettuihin hybridihyökkäyksiin on vastattava nopeasti ja tuntuvasti: pakotteilla, varjolaivaston rajoituksilla ja vihamielisten verkostojen torjunnalla. Pelote syntyy vasta, kun Venäjä tietää teoistaan seuraavan kustannuksia.
Hänen mukaansa Nato muodostaa Suomen puolustuksen perustan, mutta myös JEF-maiden ja Puolan välistä yhteistyötä olisi vahvistettava. Tavoitteena pitäisi olla yhteinen tilannekuva, etukäteen sovitut vastatoimet ja valmius toteuttaa ne nopeasti.
Limnell nostaa esiin kaksi vaihtoehtoa, joiden toteuttamista Euroopan maiden olisi arvioitava.
Ensimmäinen niistä olisi Länsi-Ukrainan ilmatilan suojaaminen monikerroksisella ilmapuolustuksella yhteistyössä Ukrainan kanssa.
Kyse olisi merkittävästä sotilaallisesta ratkaisusta, johon liittyisi myös riskejä. Limnell korostaakin, että vaihtoehdon sotilaallinen toteutettavuus ja toteuttamisen ehdot olisi selvitettävä ennen mahdollisia päätöksiä.
Toisena vaihtoehtona hän esittää, että Ukrainalle annettaisiin erikseen sovittu mahdollisuus käyttää liittolaisvaltioiden ilmatilaa Venäjälle suuntautuvissa operaatioissa. Tällainen järjestely edellyttäisi Limnellin mukaan asianomaisten valtioiden päätöksiä sekä oikeudellista ja sotilaallista arviointia.
– Euroopan on varauduttava päättäväisempiin tekoihin nyt, ei vasta kriisin jälkeen. Tarkoitus ei ole laajentaa sotaa vaan ehkäistä uusia aggressioita ja suojata Euroopan turvallisuutta. Mikään ei muuta Kremlin laskelmia niin kuin yhtenäinen Eurooppa, joka on valmis toimimaan, Limnell toteaa.
LUE MYÖS:
Kylmäketju on kriittinen kaupalle – kyberiskujen ”uhkakenttä laajenee”