Suomen pitäisi varautua jo nyt siihen, että Venäjä voi aloittaa syksyllä uuden laajan liikekannallepanon ja sitä seuraavan maastapakoaallon, arvioi kokoomuksen kansanedustaja ja sotatieteiden tohtori Jarno Limnell viestipalvelu X:ssä.
Limnell korostaa, ettei uudesta liikekannallepanosta ole tiettävästi tehty päätöstä eikä sitä pidä pitää varmana. Hän kuitenkin kehottaa varautumaan ennalta tähän mahdollisuuteen.
Venäjän asevoimien henkilöstötarve on Limnellin mukaan suuri, ja uusien sotilaiden rekrytointi vaikeutuu jatkuvasti. Hän nostaa esiin Venäjän duuman syyskuun vaalit, joiden jälkeistä aikaa on pidetty yhtenä mahdollisena ajankohtana uudelle mobilisaatiolle.
– Ensimmäinen merkki ei välttämättä ole [Vladimir] Putinin puhe vaan se, että venäläiset miehet alkavat lähteä hyvissä ajoin maasta, Limnell kirjoittaa.
Venäjän ja Georgian välisellä rajalla on nähty poikkeuksellisen vilkasta liikennettä, kuten Verkkouutiset on kertonut tässä. Yli 20 000 ihmistä ylitti Verhni Larsin rajanylityspaikan yhden vuorokauden aikana.
Sähköiset kutsunnat muuttavat tilannetta
Tilanne poikkeaa syksystä 2022, jolloin Putin määräsi Venäjällä osittaisen liikekannallepanon. Venäjä on sittemmin ottanut käyttöön sähköisen kutsuntajärjestelmän, jonka kautta kutsun saanutta voidaan estää poistumasta maasta.
Tämän vuoksi lähtöaalto voisi alkaa jo siinä vaiheessa, kun huhut uudesta mobilisaatiosta voimistuvat.
Suomen kannalta olennaista on, että itärajan rajanylityspaikat ovat nyt suljettuina. Suuri maastapoistumispaine Venäjällä voisi silti näkyä liikkeenä rajan lähialueilla ja luvattomina rajanylitysyrityksinä.
Limnell kehottaa huomioimaan samalla mahdollisuuden, että Venäjä pyrkisi käyttämään tilannetta välineellistettyyn maahantuloon.
Suomen itärajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina joulukuusta 2023. Hallitus päätti kesäkuussa 2026 jatkaa sulkua toistaiseksi. Viranomaisten mukaan välineellistetyn maahantulon uudelleen käynnistymisen ja laajentumisen uhka olisi edelleen todennäköinen, jos rajanylityspaikkoja avattaisiin.
Limnellin mukaan Suomen on seurattava tarkasti Venäjän sotilaiden rekrytointia, maastapoistumista sekä liikettä itärajan lähialueilla.
– Turvallisuuspolitiikassa on ennakoitava myös mahdollisia kehityskulkuja, hän toteaa.