Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on vastannut eduskunnassa keskustan ja Liike Nytin välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalveluista.
– Hyvät keskustalaiset. Te puhutte toistuvasti siitä, että hallitus on romuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Välikysymyksessänne jälleen väitetään näin. Asiantuntijoiden arviot hoitoon pääsyn tilanteesta ja hyvinvointialuejohtajien yhdessä esittämä kannanotto palveluiden saatavuudesta eivät tue tätä näkemystänne, Juuso sanoi puheessaan.
– Miksi te haluatte pelotella ihmisiä tällaisella? Nämä ovat ihmisten tärkeitä palveluita, joilla te teette politiikkaa. Tämä keskustelu antaa huonomman kuvan sosiaali- ja terveyspalveluista, kuin mikä tilanne oikeasti on. Tämä ei edistä asiaa, vaan syventää vastakkainasettelua, ministeri jatkoi.
Ministeri antoi oman tilannekuvansa palveluista.
– Hyvinvointialueet ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti ja väestönsä tarpeet huomioiden. Hoitoon pääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet ja hoitojonoja on kyetty lyhentämään: tuoreimman maaliskuun 2024 tilaston mukaan perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa 91 prosenttia hoitoonpääsystä toteutui 14 vuorokaudessa, Juuso kertoi.
– Erikoissairaanhoidossa on myös pystytty purkamaan hoitojonoja, mikä näkyy THL:n tuoreimmissa syyskuun 2024 tilastoissa. Valtakunnallisesti hoitojonoja on kyetty purkamaan viimeisen vuoden aikana esimerkiksi sisätaudeissa ja keuhkosairauksien hoidossa. Kokonaisuudessaan kirurgiassa ja psykiatrisessa hoidossa tilanne on vuoden aikana kehittynyt parempaan suuntaan, vaikka näiden alojen sisällä onkin vaihtelua hoitoonpääsyssä, hän jatkoi.
Henkilöstöpula on ministerin mukaan tällä hetkellä suurin rajoite palvelujen järjestämiselle.
– Haasteet henkilöstön saatavuudessa aiheuttavat myös kustannusten kasvua hyvinvointialueilla. Siksi hallitus tekee toimia koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi Hyvän työn ohjelmaa edistämällä, koulutusmääriä lisäämällä sekä hakemalla ratkaisuja kalliin, lyhytaikaisen vuokratyövoiman käytön hillitsemiseksi.
Hallitus haluaa ministerin mukaan ottaa kaikki keinot käyttöön parantaakseen suomalaisten hoitoonpääsyä. Juuso nosti esille lasten ja nuorten terapiatakuun, Kela-korvausten kehittämisen, Omalääkäri-ohjelman ja valinnanvapauskokeilun 65 vuotta täyttäneille.
– Kokeilussa voisi päästä ensi syyskuusta alkaen yksityiselle yleislääkärille julkisen asiakasmaksun hinnalla, hän kertoi.
Ministeri kertoi, että hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtion rahoitus on ensi vuonna 26,2 miljardia euroa. Tämä on vähän vajaa kolmannes valtion budjetista. Rahoitus kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna 2,2 miljardilla, josta jälkikäteistarkistuksen osuus on 1,4 miljardia.
– Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, siksi on ymmärrettävää ja välttämätöntäkin, että myös hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa. Mutta tämäkään määräraha ei tule riittämään, jos emme kykene uudistamaan palveluita ja saa uusia tekemisen tapoja käyttöön. Siitähän sote-uudistuksessa koko ajan oli kyse, että luodaan hartiat uudistumiselle, Juuso totesi.
