Hallituksen ja eduskunnan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista haastavassa tehtävässä. Kyseessä ovat ihmisten tärkeät palvelut, jotka on kyettävä yhdenvertaisesti turvaamaan ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua.
Tilanteeseen ei ole yhtä lääkettä, ja siksi pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on yli 30 sivun verran ratkaisuja. Hyvinvointialueiden rahoitusta lisättiin kuluvana vuonna yli kahdella miljardilla eurolla. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmannes valtion budjetista. Alueita ja sote-palveluita koskevia lakeja on tuotu eduskuntaan jo toistakymmentä, ja lisää on tulossa.
Helsinkiä tulisi palkita hyvästä taloudenpidosta, ei rangaista
Lausuntokierroksella on tervetullut lakiesitys, jonka tavoite on kannustaa hyvinvointialueita asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen, ja sen kannusteet hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin ovat heikot.
Yllätys ja hämmennys oli valtava, kun odotettuun lakiesitykseen sisältyi myös ehdotus leikata Helsingille valtiolta tulevaa pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ensi vuonna 15 miljoonalla ja seuraavana 20 miljoonalla eurolla. Leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sote-alueena ylijäämää viime- ja edellisvuonna. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että Helsinkiä rangaistaisiin hallituksen asettaman talouden tasapainottamistavoitteen saavuttamisesta.
Helsingissä olemme pitäneet menokasvun maltillisena huolimatta alati moninaistuvista metropoli-ilmiöistä. Samalla asukaskohtainen rahoituksemme on maan alimpia. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo, sillä pääkaupunki kasvaa vauhdilla ja väestö ikääntyy.
Leikkausesitys on kestämätön, eikä sitä voi hyväksyä. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen olisi täysin väärä viesti ja kamppaisi sote-uudistuksen onnistumista. Jos talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää hyvinvointialueilla. Ministeriössä on ilmeisesti tapahtunut asiassa työtapaturma.
Lakiesitys on onneksi vasta lausuntokierroksella, eikä hallituksen kantaa ole vielä lyöty lukkoon. Hallituksen riveistä onkin jo Helsingistä antamamme vahvan palautteen johdosta esitystä luvattu korjata. Luotan, että lakiluonnosta ei esitetyssä muodossa tuoda eduskuntaan. Helsingin ja muiden hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina, ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan.
Yliopistollisten sairaaloiden ja suurten kaupunkien erityispiirteet on otettava paremmin huomioon
Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on epäonnistunut myös siksi, että se ei ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta, eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Hallitusohjelmassa asia on luvattu nostaa pöydälle.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa nostimme budjettimietinnössä esille tältä osin valtion rahoituksen kohdentamisen suoraan yliopistollisille sairaaloille. HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativimmasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista. Lain korjaus on erityisen tärkeää HUS:lle, sen potilaille ja henkilöstölle.
Rahoitusmallin ongelma on myös se, että suurien kaupunkien kassasta vuosittain kahmaistavat verotulontuotot vaikeuttavat asukasmäärän kasvun edellyttämiä investointeja muun muassa kouluihin ja päiväkoteihin. Tätäkin kaupunkien kestävää kasvua jarruttavaa epäkohtaa on syytä yhdessä tarkastella.