Tuoreessa Sosiaalibarometrissä 2023 uudistuksen onnistumiseen luottaa vain 13 prosenttia sote-johtajista. Vielä vuonna 2021 noin joka neljäs sote-johtaja uskoi sote-uudistuksen parantavan henkilöstön saatavuutta.
– Henkilöstön ahdinko pomppaa tuloksissa nyt hälyttävämmin kuin koskaan Sosiaalibarometrin 33 vuoden aikana, Suomen Sosiaali ja Terveys SOSTEn tutkija Anne Eronen toteaa tiedotteessa.
Sote-johtajista 82 prosenttia arvioi henkilöstön saatavuuden virkoihin ja sijaisuuksiin hyvinvointialueellaan huonoksi. Vaikeus täyttää toimet pätevillä ammattilaisilla nähdään hyvinvointialueiden lähiaikojen selvästi suurimpana huolena. Henkilöstöpulan pelätään vaikeutuvan entisestään hoidontarpeen kasvaessa, kun väestö ikääntyy.
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli turvata sote-alan työvoiman saatavuus, kun kunnat eivät enää kilpailisi keskenään samasta työvoimasta ja palkat harmonisoidaan.
– Koska työmarkkina on monen tekijän summana nyt oleellisesti muuttunut, tilanne näyttää lähes katastrofaaliselta ja hyvinvointialueilla menee valtavia summia vuokratyöntekijöiden hankkimiseen firmoilta, SOSTEn erityisasiantuntija Minttu Ojanen selventää tuloksia.
Sote-johtajista 72 prosenttia kaipaa jo nyt muutoksia hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön. Muutosvaateet koskevat rahoitusta ja pätevää henkilöstöä.
Rahoitusta pidetään liian niukkana suhteessa lakisääteisten palvelujen tasoon, toisaalta henkilöstömitoitukseen toivotaan rekrytointivaikeuksien vuoksi höllennyksiä. Rekrytointivaikeudet johtavat kalliisiin ostopalveluhankintoihin, mikä osaltaan nakertaa hyvinvointialueiden taloutta.
Henkilöstön vaihtuvuus ja johtamisen puutteet kuormittavat
Henkilöstön henkinen kuormittuneisuus askarruttaa 88 prosenttia sote-johtajista. Neljä viidestä sote-johtajasta tunnistaa henkilöstön vaihtuvuuden, työmäärän kasvun ja asiakkaiden moninaiset palvelutarpeet hyvinvointialueensa henkilöstön merkittäviksi haasteiksi.
Sosiaalityöntekijät pitävät hyvinvointialueiden käynnistymistä ja henkilöstön osaamisen puutteita sote-johtajia ongelmallisempana.
Hyvinvointialueiden käynnistyessä moni työntekijä on aloittanut uudessa tehtävässä. Sote-johtajista ja sosiaalityöntekijöistä 72 prosenttia on sitä mieltä, että sote-palveluissa tarvitaan uutta tai lisää ammatillista osaamista.
Yleisimmin kehittämistarpeita nähdään johtamisessa ja esihenkilötyössä. Seuraavaksi eniten puutteita koetaan digitaidoissa ja palvelujen integraatiossa.
Sosiaalityöntekijöistä tyytyväisiä lähijohtamiseen on 47 prosenttia, ja tyytymättömiä lähes yhtä paljon, 41 prosenttia. Kuntayhtymätaustaisilla hyvinvointialueilla lähijohtamisen koetaan toimivan muita alueita paremmin. Tyytymättömyyttä selitettiin avovastauksissa taitamattomalla, ylityöllistetyllä tai etäisellä lähijohdolla.
– Digipalvelujen käyttöönotto ja neuvonta niiden käytössä edellyttävät vahvoja digitaitoja myös sote-ammattilaisilta. Digipalveluista odotetut suuret säästöt eivät toteudu, jos henkilöstö ei osaa käyttää niitä itse eikä neuvoa asiakkaita. Jos henkilöstö on vaihtuvaa porukkaa vuokratyöfirmoista, tai voi huonosti ja on tyytymätöntä, ei ole realistista odottaa palvelujen kehittämistä, Eronen kuvailee seurauksia.
Henkilöstövaje uhkaa romuttaa asiakkaan saaman palvelun
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on tehty palveluja tarvitseville ihmisille. Sosiaalityöntekijät epäilivät asiakkaiden saavan varsin heikosti tietoa muuttuneista toimintakäytännöistä erityisesti uudella kuntakokoonpanolla käynnistyneillä hyvinvointialueilla.
Palvelujärjestelmää ei pidetä asiakkaalle erityisen selkeänä: vain neljännes (26 %) sote-johdosta ja kymmenesosa (11 %) sosiaalityöntekijöistä piti järjestelmää selkeänä.
Kun ihmisille elintärkeitä palveluja organisoidaan uudelleen, neuvonta ja palveluohjaus ovat entistä tärkeämpiä. Sote-johto luotti varsin laajasti hyvinvointialueen alkuvaiheen neuvontaan ja palveluihin ohjaamiseen, sen sijaan asiakkaiden opastaminen verkkoasioinnissa ja -palveluissa jakoi johdon mielipiteet. Sosiaalityöntekijöiden kannat olivat tuntuvasti johtoa kielteisemmät.
– Henkilöstövaje heijastuu asiakkaan saamaan palveluun. Kun ei ole tarpeeksi työntekijöitä, jäävät palvelunkäyttäjien oikeuksia parantavat uudistukset tekemättä, esimerkiksi hoitotakuu tai vanhuspalveluiden henkilöstömitoitus. Samalla jonot sosiaalityössä ja lastensuojelussa kasvavat. Tämä heikentää kansalaisten luottamusta sote-palveluihin, Ojanen toteaa.
Sosiaalibarometri 2023 julkaistiin kolmessa osassa huhti-lokakuun aikana. Käsillä oleva 33. vuotuinen julkaisu perustuu 559 hyvinvointialueen sote-johtajan ja sosiaalityöntekijän vastaukseen, jotka koottiin 22.5.–14.6.2023 sähköisellä kyselyllä. Tuloksia on myös verrattu aiemmin julkaistuihin TE-palvelujen johdon, kuntien työllisyyspalveluista vastaavien viranhaltijoiden ja Kelan esihenkilöiden vastauksiin.
