Euroopan on myönnettävä, että uuden kylmän sodan aika on alkanut. Näin arvioi itävaltalainen sotilasasiantuntija Gustav Gressel Helsingin Sanomien haastattelussa.
Lännen ja Venäjän välinen vastakkainasettelu on kärjistynyt Ukrainan sodan myötä. Uusissa kylmän sodan oloissa Nato aikoo kasvattaa nopean toiminnan joukkojaan jopa 300 000 sotilaan vahvuiseksi, mikä on merkittävä lisäys nykyiseen 40 000 sotilaaseen.
Nopean toiminnan joukkojen tarkoitus on turvata Euroopan Nato-maita Venäjän uhalta. Gressel ei usko, että Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi yllättynyt Naton toimista.
– Mutta Venäjä ei pysty reagoimaan tähän, Gressel sanoo HS:lle.
Hän perustelee asiaa sillä, että Venäjän asevoimat ovat tällä hetkellä niin huonossa kunnossa, ettei se kykenisi antamaan uskottavaa sotilaallista vastusta Naton uudelle asemoitumiselle.
– Kuka ikinä tuleekaan Venäjän johtoon hänen jälkeensä, hänen tehtävänään on tehdä Venäjän asevoimissa suuria rakenteellisia muutoksia. Putin ei niitä enää tee.
Naton nopean toiminnan valmiusjoukkojen kasvattaminen ei tapahdu hetkessä ja Naton liittolaiset joutuvat pohtimaan, miten niillä riittää sotilaita näin suureen valmiuteen. Suurimmassa osassa Euroopan maista ei ole yleistä asevelvollisuutta, ja reservit ovat suhteessa väestöön paljon pienempiä kuin esimerkiksi Suomessa.
