Sotatieteiden tohtori, Maanpuolutuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen käy läpi Venäjän hyökkäyksen tilannetta Ukrainassa ja kertoo, että oletettua suurhyökkäyksen alkamista ei ole vielä nähty.
Paronen näkee, että Itä-Ukrainan päätaistelualueeksi on muodostumassa kaksi eri vaihtoehtoa.
– Ensimmäinen näistä on seutu, jonka keskellä sijaitsee Kramatorskin kaupunki. Toisena vaihtoehtona voidaan nähdä hyökkäys laajemmin tavoittein aina Dnepron kaupunkiin asti, Paronen kertoo.
Paronen sanoo, että Venäjän vähimmäistavoite on varmasti edelleen maayhteyden luonti Krimille ja mikäli se saa tämän varmistettua, pystytään näkemään hyökkäyksen seuraavat tavoitteet.
Venäjän todennäköisen toisen tavoitteen, Donbassin valtaamisen, laajuus nähdään vasta hyökkäyksen alettua.
– Kysymys on lopulta siitä miten merkittäviä tappioita hyökkääjä haluaa puolustajan asevoimalle tuottaa. Tällainen tuhoamis-tavoite voisi olla täyttämässä Ukrainan asevoimien demilitarisointivaatimusta, mutta luonnollisesti sitoisi joukkoja, tulenkäyttöä ja vaatisi onnistuakseen merkittävän nopean Itä-Ukrainan puolustuksen katkaisemisen ja romahduttamisen, Paronen avaa tilannetta.
Venäjän tavoitteiden toteutumista on hidastanut muun muassa puolustajan vastarinta Mariupolissa.
– Vastarintansa on kestänyt pitkään, mutta sen kestäminen on pelannut aikaa puolustusvalmisteluille sitomalla hyökkääjää kaupunkitaisteluun, Paronen sanoo.
Ukrainassa rintamatilanne kehittyy, mutta suurhyökkäyksen alkamista ei ole vielä nähty. Krimilta luoteeseen hyökkääjällä on edelleen terve pitää hallussaan Dnepr-joen yli tehty sillanpää, jonka kautta se pystyy uhkaamaan koko läntistä Ukrainaa ja sitomaan puolustajan joukkoja. 1/
— Antti Paronen (@AnttiParonen) April 18, 2022
